Tervetuloa Lohtajan pappilaan

Nykyinen 1800-luvun alussa valmistunut Lohtajan pappila on ollut keskeinen paikka alueen historiassa. Vuosisatojen aikana se on ollut pitäjän hengellinen mutta myös kulttuurinen keskus. Pappila sijaitsee vanhan Pohjanmaan Rantatien varressa. Jo Ruotsin kuningaskunnan aikaan tätä tärkeää ratsu- ja postitietä pitkin pääsi Varsinais-Suomesta Tornioon ja Tukholmaan asti.

Lohtajan pappilaa kutsutaan myös Saukon pappilaksi. Tarinan mukaan aikoinaan Pappilanlahden rannalla liikkui runsaasti saukkoja. Lahtea ei enää ole, mutta sen voi nähdä vanhoissa kartoissa ja sijoittaa kuvitteellisesti nykyhetken pappilaympäristöön.

Pappilan hyvin hoidettuun pihapiiriin, entiseen umpipihaan, saavutaan 1700-luvun puolivälissä rakennetun läpiajoluhdin kautta. Pappilan kellari on päärakennusta paljon vanhempi, tiettävästi alun perin 1600-luvulta. Pappilassa solmittiin vuonna 1808 Ruotsin ja Venäjän välinen aselepo, jonka muistolaatta on pappilan seinässä. Yksi pappilan huoneista on säilytetty 1800-luvun asussa ja se on nimetty Klingsporin kamariksi, joka myös liittyy solmittuun aselepoon.

Pappilassa on Lohtajan seurakunnan kirkkoherranvirasto, työntekijöiden työhuoneita ja siellä pidetään päiväkerhoja, nuorten iltoja ja muita seurakunnan tilaisuuksia. Kesäisin Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien aikana siellä järjestetään taidenäyttely ja avoinna on Ruustinnan kahvipöytä. Sopimuksesta pappila voi olla kävijöille avoinna muinakin aikoina. Pappilassa on mahdollista järjestää myös pieniä konsertteja ja juhlia kahvi- ja ruokapalveluineen.

Tervetuloa Lohtajan pappilaan!