Merikalastus ja hylkeenpyynti

Keski-Pohjanmaalla merikalastus on ollut merkittävä elinkeino rannikon asukkaille sekä leivänlisä sisämaan asukkaille. Merialueet Kokkolan ja Kälviän edustalla olivat silakan pyyntipaikkoja, samoin Lohtajan Käräjäluodon ja Ohtakarin matalikot. Kalajoen merialueella kalaa pyydettiin pauhoilta. Kallan karit, Tankar ja Luodon Öuranin saari ovat olleet kalastajayhteisöjä, joiden kulttuuriperintö näkyy edelleen saarilla.

Hylkeenpyynti oli jo kivikauden elinkeino, jonka jäljiltä on sisämaassa hyljekellareita. Vielä 1500-luvun loppupuolella traani ja nahat olivat merenrannikon tärkeimpiä vientiartikkeleita. Parhaimmillaan yhden hylkimiehen vuoden hyljesaalis saattoi olla jopa 50 hyljettä, josta traania kertyi yli 500 kiloa. Hylkeenpyynti väheni 1700-luvulta alkaen, tosin  1900-luvulla hylkeistä maksettiin tapporahaa kalastuselinkeinon turvaamiseksi.

Jullalla (pieni jolla) jäätä pitkin liikkuneet miehet saattoivat olla viikkokausia pyyntimatkoilla. Hyljettä lähestyttiin ajopuun avulla, ja aseina olivat nuijat ja harppuunat ennen aseiden yleistymistä.

Rytikari

Rytikari (ryti = meriruoko) nousi merestä asuttavaksi pikkusaareksi 1700-luvun loppupuolella. Alueella valmistettiin kalastusaluksia ja kookkaampia talonpoikaispurjealuksia, joilla kuljetettiin kalaa, hylkeennahkoja, traania ja turkiksia aina Ruotsiin saakka.

Lisääntyvän maa-alan myötä kiviselle harjulle rakennettiin uusia asumuksia sekä kalastajien verkko-, suolaus- ja venevajoja. Mantereeseen kiinni kasvanut saari on ollut myös suosittu kyläläisten vapaa-ajanviettopaikka. Nykyisin Rytikarissa on venesatama, vajoja ja muutama vanha, hyvin säilynyt kesämökki – ja yhä ympärivuotista asutusta.

Aikoinaan kalastuskäytössä ollut vene on nyt "eläkkeellä". (kuva Gl-hanke, kevät 2013)

Rakennuksessa oli kesäkahvila ja kioski vielä 1960-luvun alkuvuosina. (kuva Gl-hanke, kevät 2013)

Näkymä merenlahdelle avautuu vajojen vieritse. (kuva Gl-hanke kevät 2013)

”Rytikari oli paitsi kalasatama, myös suosittu ajanviettopaikka. Siellä kyläläiset tapasivat toisiaan jo aamuvarhaisella käydessään ostamassa kalastajilta päivän ruokatarpeita. (…) Rytikarilla käytiin myös ajankuluksi, jos vapaata sattui olemaan, ja siellä vietettiin erilaisia yhteisiä juhlia, joista kalastajien kesäjuhlat olivat ehkä suurin vuosittainen tapahtuma. Kävijöitä, juhlaväkeä ja huvila-asukkaita varten piti tietysti olla palveluita ja niinpä Rytikarilta löytyi kaksikin kioskia.” (Hakunti & Järvi teoksessa Ruotsalo – kylä meren rannalla 2011, s. 177)

”Aikojen kuluessa Rytikarissa on vietetty monet kesäjuhlat ja jopa hieman hurjasteltukin moottorivenekilpailuissa. Kuuluisia vieraitakin on käynyt. Eduskunnan puhemies Kauno Kleemola haki koko elämänsä ajan talvikalat Rytikarista. (…) Presidentti Urho Kekkonen myös vieraili Rytikarissa ja sai muistoksi silakkanapeksen, kuten perinteisiin kuuluu.” (Lahti teoksessa Ruotsalo – kylä meren rannalla 2011, s. 71)

 Junnilan kioski Rytikarilla. Kuvan omistaja Sinikka Pulkkinen. Ruotsalan kyläkirja 2011, s. 178.

Soili Nissilä Rytikarilla sijainneen kioskin edessä 1950-luvulla. Rakennus on yhä paikoillaan ja on saanut maalipinnan ja pienen kuistin oven eteen. Kuvan omistajat Anni ja Eero Hakunti. Ruotsalon kylä 2011, s. 178.

Vanhoja valokuvia Rytikarista (Linkkejä uusitaan)

Vanhoja rakennuksia Rytikarilla

Kalastajia ja kalansaaliin noutajia Rytikarilla

Kesäpäivä Rytikarilla

Rytikarin valkoinen joutsen

Tarinoita Rytikarista

Unto Lahden (s. 1936) haastattelu (15.5.13), teemoina elämä, kalastus ja tapahtumat Rytikarilla sodan jälkeen 50-luvulle (haastattelija Kari Ilmonen)

Unton edesmenneen isän Pentti Lahden 70-vuotishaastattelu Yle 1:ssä 3.4.1983 (haastattelija Erkki Kujala)

Krunni

Lähialueen asukkaiden Krunniksi kutsuma saari on ollut vuosisatoja kalastajien tukikohta. Krunni mainittiin kälviäläisten silakanpyyntipaikkana jo 1550-luvulla.

Muistitiedon mukaan saaren ensimmäinen asukas oli alaveteliläinen Kriiko-niminen kalastaja, joka rakensi kalatupansa saaren länsirannalle. Asuinpaikan muistona seisoo yhä Kriikon kivi. Saaren pohjoispuolella ovat 1700-luvulta periytyvä kalastusloisto eli Lyysi ja vanha kivikummeli.

(Linkkejä uusitaan)

Kiviminnan blogi, valokuvia Krunnista kesällä 2013

Kalastajayhdyskunnan historiaa

Saari kartalla

"Kun aurinko heitti ensimmäiset säteensä ulapan ylle, tuli kalastajien ylle, tuli kalastajien yhdyskuntaan eloa. Oli elettävä kilpaa auringon kanssa. Parhaana pyyntiaikana saalis oli saatava nopeasti maihin. Verkoissa saattoi olla silakkaa satoja kiloja. (...) Peratut kalat vietiin ladoissa oleviin isoihin suolatynnyreihin ja suolattiin karkealla merisuolalla. Suolaa kului paljon. Venekunnan oli käytävä joka viikko kaupungissa. Menomatkalla vietiin kalaa suolattuna ja tuoreena. Myynti tapahtui torilla." (Lahti teoksessa Ruotsalo - kylä meren rannalla 2011, s. 77)

Vanhoja valokuvia Krunnista

Krunnin lyysi

Laiska-Jaakon rinki (jatulintarha)

Kalastuspaikkoja