Ensimmäiset laivanrakentajat

Keskipohjalaiset talonpojat olivat jo pitkään rakentaneet omia veneitä kaupankäyntiä varten. Varsinainen elinkeino rakentamisesta tuli vähitellen 1500-luvulla.

Vuodelta 1544 on maininta Ruotsin sotalaitoksen aluksesta, joka oli rakennettu Pedersöressä. Ilmeisesti Ruotsin kruunu tilasi muitakin aluksia saman vuosisadan lopulla. Pedersöressä rakennettiin erilaisia lastialuksia, kuten lotjia.

 

Terva ja laivat

Kruunu rakennutti vuodesta alkaen 1673 Kruunupyyn Jouxholmenilla noin 70 kuljetusalusta ja muutaman sotalaivan. 1680-luvulta lähtien rakennusurakat tulivat Kokkolan porvareille. Niinpä Keski-Pohjanmaasta muotoutui 1600-luvun aikana Suomen johtava laivanrakennennusalue, jossa tehtiin paljon korkeatasoisia laivoja.

Keski-Pohjanmaan hongasta eli isoista männyistä rakennetut alukset tunnettiin lujina ja luotettavina, joten niillä oli kysyntää ulkomaan markkinoilla. Laivanrakennus oli Keski-Pohjanmaalla talonpoikain työtä, vaikka porvari useimmiten tilasi ja rahoitti aluksen.

Runsas tervan vienti edellytti suurta aluskantaa ja jatkuvaa laivojen rakentamista. Toisaalta  Kokkolan porvarit saivat juuri tervasta rahaa rakentamiseen ja vastaavasti rahaa tuli alusten myynnistä.

Taitavia kirvesmiehiä

Aluksi 1500-luvulla kruununveistämöihin tuli Ruotsista mestareita, jotka opettivat paikallisia suomalaisia kirvesmiehiä. Vähitellen alueen väestön oma ammattitaito parantui, ja työtä johti kokenut talonpoika, jota kutsuttiin laivanrakennusmestariksi.

Kruunupyyssä Jouxholmenin kruunun veistämöllä työskenteli 1600-luvun parisen sataa kirvesmiehiä. Maankohoamisen myötä toiminta lopetettiin. Meri pakeni, mutta syytä ei vielä tunnettu.

Vähitellen keskipohjalaiset kehittyivät niin taitaviksi laivanrakentajiksi, että heidän  ammattitaitoa vastaavasti vietiin Ruotsiin. 

Mastopuita sisämaasta

Laivanrakennus tarvitsi paraslaatuista ja isokokoista puuta, jota sisämaan metsissä vielä oli. Keski-Pohjanmaan jokia pitkin oli hyvä uittaa sisämaasta puutavaraa rannikon veistämöille laivanrakennusta varten.

Pitkiä mastopuita saatettiin vetää hevosilla  rannikolle kaukaa sisämaasta. Monissa kunnissa on vielä kankaita, jotka on nimetty Mastopuukankaaksi tai Laivakankaaksi.

Ankkureita maakunnasta

Laivojen ankkureita tehtiin oman maakunnan rautamalmista. Pajoissa käytettiin vesivoimalla liikkunutta väkivasaraa, joita oli muun muassa Väli- ja Ylikannuksessa, Toholammilla ja Rautiossa.

Kylistä myytiin ankkureita Pietarsaaren ja Kokkolan porvarien laivoihin. Raudanvalmistus väheni 1700-luvulla, sillä ruotsalainen vuorimalmista tehty rauta oli lujempaa kuin pohjalainen suomalmi.

Kauimmin raudanvalmistus säilyi Toholammin Määttälässä, jossa oli vielä vuoden 1800 tienoilla jokunen harkkohytti ja vesivoimalla käyvä vasarapaja.

Maakunnassa pajoissa taottiin ankkureita rannikolla rakennettuihin laivoihin. Ankkuri on kuvattu Jouxholmenilla Kruunupyyssä. (kuva Gl-hanke)

Laivanrakennuspaikkoja rannikolla