Raudanpolttajat ja sepät

Suo- ja järvimalmin hyödyntäminen on vaatinut erikoistaitoja. Keskipohjalaiset pelkistivät suo- ja järvimalmista rautaa hyteissä, joiden jäljiltä monin paikoin maastossa on edelleen kuonaa. Hyttirauta kelpasi nauloiksi, ankkureiksi ja käyttötavaraksi. Varsinainen teräs ja taontaoppi tuotiin jo varhain Ruotsista. Alueen kuuluisin harkkohytti oli Lohtajalla 1600-luvulla. Tuotettu rauta oli laadultaan hyvää.

 

Sepät eli rautiat olivat tärkeitä ammattimiehiä, joiden käsistä ovat peräisin ovat muun muassa monet viikatteet, sirpit, reenjalakset, kerihtimet ja muut kalut.  Seppien vanhat pajapaikat näkyvät vielä nimistössä. 

 

Myös vaskenvalanta, kuten erilaisten kellojen teko, oli merkittävää eri puolilla Keski-Pohjanmaata. Kuuluisina valureina tunnetaan muun muassa Ullavan Viitasalot ja Kalajoen Helanderit. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Friisien konepaja Kalajoelta ja myöhemmin Kokkolasta tuotti alueen valurautaesineet padoista rautaristeihin.