Rahaa tervasta ja tervavelkoja

Maakunnan kaskenpolttajat siirtyivät jo 1600-luvun alussa tuottavampaan tervanpolttoon. Hautoja oli Perho- , Lesti- ja Kalajokilaaksossa aivan rannikkoa myöten. 1600-luvun lopulla Pohjanmaa tuotti jo puolet ulkomaille viedystä tervasta.

Tämä raha on löytynyt Sievin Sievinmäeltä pellosta. Raha voisi olla maksu tervasta, jota Sievinmäen talolliset polttivat ja möivät Kokkolan porvareille. (kuva Gl-hanke)

Vuoden 1752 tervanpolttoasetuksella yritettiin rajoittaa polttomäärää siten, että tynnyreiden lukumäärä olisi ollut sidottu talojen ja pitäjän manttaalilukuun. Esimerkiksi Lestijärvellä tervaa poltettiin lupaa enemmän, sillä tervanpoltto oli niin kannattavaa, että kieltoa kannatti uhata.

Osa tervanpolttajista menestyi ja rakensi tervarahoilla muun muassa taloihin lasikuisteja. Mutta moni polttaja oli kokkolalaisten ja Raahen kauppiaiden velkavyössä, suorastaan majamiehenä. Moni otti rahaa etumaksuna, joita ei sitten pystynytkään maksamaan tervatynnyreillä. Huonon vuoden sattuessa velka vei vaikeuksiin.