Toinen maailmansota
Suomi oli mukana toisessa maailmansodassa kolmen eri sodan aikana. Talvisotaa käytiin vuosina 1939-1940 ja jatkosota vuosina 1941-1944 Neuvostoliittoa vastaan. Lapin sota käytiin saksalaisia vastaan 1944-1945 nimenomaan Lapin alueella.
Liikekannallepano ja sotaanlähtö 1939
Kokkolan ja Raahen sotilaspiirien päälliköiltä saapui lokakuun alussa 1939 kutsu saapua ylimääräisiin harjoituksiin. Tämä merkitsi liikekannallepanoa eli sotaan valmistautumista.
Kun reserviläiset olivat saapuneet ”harjoituspaikoille” ja johtosuhteet määrätty, voitiin todeta armeijan muodostuneen ja liikekannallepanon tapahtuneen.
Talvisota 1939-1940
Talvisodassa Vaasan läänin suomenkielisten pääyksikkö oli Jalkaväkirykmentti 24. Kalajokilaakson miesten pääjoukko oli JR 24 ja ruotsinkielisten JR 9. Muita yksiköitä olivat muun muassa Kevyt osasto 8, Polkupyöräpataljoona 7, JR 25, Jääkäripataljoona 4.
Päätaistelupaikkana oli Karjalan kannaksen itälaita. Toinen merkittävä talvisodan taistelupaikka oli Koillismaa, jossa Keski-Pohjanmaan miehiä oli muun muassa Jalkaväkirykmentin 64 riveissä.
Keskipohjalaisia kaatui talviodassa noin 1,1 prosenttia miespuolisesta väestöstä. Suurimman menetykset tulivat Lohtajalle, jossa 2,6 prosenttia miehistä menehtyi.
Pääosin veteliläisen papin Johannnes Sillanpään ansiosta Suomeen vakiintui käytäntö, jonka mukaan kaatuneet kuljetettiin kotiseudulleen haudattavaksi.
Jatkosota ja Lapin sota
Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttyi 25.6.1942. Maakunnan miehet olivat mukana valtaamassa takaisin Moskovan rauhassa menetettyä Karjalaa. Pääosa miehistä oli palveli aluksi 11. divisioonan Jalkaväkirykmentissä 29.
Asemasotavaiheessa 1942 Neuvostoliitto pommitti muun muassa Pietarsaarta, Kälviää, Lohtajaa ja Kalajokea. Vihollislentäjät etsivät turhaan Kokkola, ja kaupungin sotateollisuusalue säilyi pommituksilta.
Jatkosodan aikana maakunnan alueelta olleille miehille myönnetiin lukuisia Mannerheim-ristejä. Usea paikkakunta onkin pystyttänyt ritarille oman muistomerkin tai -laatan.
Kotirintamalla miesten poissa ollessa vanhukset, naiset ja lapset tekivät raskaat taloustyöt maanmuokkauksesta rankojen kaatoon. Talkootyöllä autettiin naapureita ja tuotettiin tarvikkeita rintamalle. Sotien aikana Lotta Svärd -järjestö palveli puolustuslaitosta muun muassa huolto- ja sairaanhoitotehtävissä ja ilmavalvonnassa.
Suomi teki Neuvostoliiton kanssa aselevon 4.9.1944, jonka jälkeen Suomi aloitti Lapin sodan saksalaisia vastaan.
Siirtoväki
Jatkosodan jälkeen alkoi jälleenrakennus ja uusien asuinpaikkojen myöntö rintamamiehille. Oman piirteensä toi eri sodissa siirtoväen eli evakkojen tulo pääosin läntiseen Suomeen. Rajan taakse jääneeltä alueelta asutettiin jo talvisodan jälkeen perheitä maakuntaan. Osa ehti palata takaisin kotiinsa sotien välillä.
Suuri siirtoväen aalto maakuntaan alkoi syksyllä 1944 Lapin sodan aikana, jolloin eri kuntiin virtasi siirtoväkeä ympäri Lappia. Esimerkiksi Halsualle tuli noin 650 sallalaisia ja Sieviin yli 2000 posiolaisia syksyn 1944 aikana.
Sotaa paenneet naiset, iäkkäämmät miehet, lapset ja mukaan saadut eläimet sijoitettiin taloihin ympäri maakuntaa. Lapin kunnat oli evakuoitu kokonaisuudessaan, joten esimerkiksi kuntien ja seurakuntien hallinto toimi väliaikaisesti sijoituskunnissa. Siirtoväen keskuudessa erityisesti lapsikuolleisuus oli suurta.
Siirtoväestä osa palasi kotikuntaansa jo ennen kuin miinavaara oli ohi. Pääosa palasi kevään 1945 aikana. Osa jäi pysyvästi Keski-Pohjanmaalle.
Sodan muistoja
Keskipohjalaisten sotainvalidien puolisoiden muistoja
Haastatteluja, kuvia, lehtileikkeitä
Kuvia
.
