Myllyt

Keski-Pohjanmaan jokien ja purojen koskipaikat ovat olleet hyviä vesimyllyjen paikkoja. Lähes jokaisella talolla ja kyläkulmalla on ollut oma jauhomylly viljan jauhamista ja sahamylly puutavaran sahausta varten. Tuulimyllyjä on ollut niillä paikoilla, joissa vesivoimaa ei ole ollut käytössä. Toisaalta myllyjen käyttöä rajoitti myös veden määrä kuivina kausina.

 

Vesivoimaa tarvittiin myös tamppimyllyihin, joilla tampattiin villakankaasta kestävää sarkaa. Vesivoimalla pyöritettiin myös pärehöylää, sillä rakennusten pärekatot uusittiin säännöllisesti. 

 

Myllyt toimivat myöhemmmin myös osuuskuntaperiaatteella. 1900-luvun alussa vesirattaat alkoivat korvautua turbiineilla ja osa myllyistä tuotti jopa sähköä kyläkunnille.