Tarinaa

Raivaajapatsas on ensimmäisiä ihmisen työlle omistettuja patsaita Suomessa. Sen tekeminen ja pystyttäminen nieli varoja, mutta tarmokkaat puuhamiehet saivat lopulta kerätyksi tarvittavan summan. Tapio Wirkkala sanoi patsaasta myöhemmin, että ”se on minun nuoruuden työni ja siltä se myös näyttää”. 

Patsaan jalustan mitoituksessa tuli aluksi virhe, ja kivenveistäjä Pekola joutui tekemään kiireesti uuden. 

Veteliläisille rakas monumentti huputettiin suursäkillä eräänä päivänä vuonna 1987. Asialla olivat olleet nuoret viljelijät, jotka protestoivat lakia, jolla pellonraivaus kiellettiin. Heidän mielestään maahengen vertauskuva ei saisi nähdä tätä häpeän päivää.