John Grafton

Orrskäret Luoto

 

Luodon saaristossa syyskuussa 1905 haaksirikkoutunut John Grafton symboloi monenlaisia yhteiskunnallisia konflikteja ja kuohuntoja: Venäjän ja Japanin keisarikuntien välistä sotaa, suomalaisten aktivistien itsenäisyysvaatimuksia ja Venäjän vallankumouksellisten pyrkimyksiä kaataa tsaarinvalta. Sortovallan kaatamiseen katsottiin tarvittavan myös aseita, ei pelkkiä puheita. Aseellista vastarintaa tukevassa hankkeessa tuli siirtää aselasti Perämeren rannoille ja sieltä eteenpäin aseita tarvitseville. Aselastia rahoittaneen Japanin intressinä oli Venäjän sotaresurssien hajauttaminen useisiin rintamiin. Lasti sisälsi kiväärejä, revolvereja ja räjähdysaineita. Hanke onnistui osittain.


Monenlaisten vastoinkäymisten jälkeen tämä salaperäinen höyrylaiva pääsi Kemin edustalle, jossa osa aselastista purettiin Mölyn saarelle. Tämän jälkeen alus suuntasi Luodon saaristoon. Kemin tavoin ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisosa oli yksi keskeisimmistä vastarintaliikkeen keskuksista Suomessa. Haze-nimisen kutterin johdolla John Grafton saapui valot sammutettuina paikkaan, jossa aselasti purettiin lähialueilta tulleisiin veneisiin ja Kokkolasta hinattuun proomuun. Kiirettä pidettiin, sillä koko ajan saatiin pelätä kiinni jäämistä. Koko yö aamuun asti tehtiin työtä.


Kapteeni John Nylanderin ja miehistön oli määrä viedä loput Graftonin aselastista etelään, mutta alus ajoi aamusumussa karille. Pelastusveneillä ruvettiin siirtämään aselastia maihin. Myöhemmin saapui paikalle myös pietarsaarelainen purjealus ”Mikasa” siirtämään lastia. Koska venäläisten käsiin ei saanut jäädä aseita, alus lopulta räjäytettiin sen jälkeen kun miehistö oli siirretty turvaan. Räjähdykset kuultiin laajalla alueella. Kerrotaan, että Tankkarin majakan ovet paiskautuivat räjähdysten voimasta auki. Kapteeni Nylander ja miehistö vietiin purjeveneillä Ruotsiin.


Ennen kuin venäläisiä sotilaita ennätti paikalle, lähialueen asukkaat kävivät vikkelästi hakemassa meressä kelluvia aseita veneisiinsä ja veivät niitä piilopaikkoihin saaristoon ja mantereelle. Myös venäläiset onnistuivat keräämään merestä aseita talteen ja myöhemmin takavarikoimaan niitä alueen ihmisiltä. Ajan kuluessa Grafton-aseita kulkeutui koko Suomen alueelle. Grafton-hylky huutokaupattiin. Suomen kansalaissodassa kevättalvella 1918 Grafton-aseita käyttivät toisiaan vastaan sekä punaiset että valkoiset joukot, tahot, jotka aiemmin ajoivat yhteisrintamassa Suomen täydellistä itsenäistymistä tsaarin Venäjästä. Graftonin vanhentuneita aseita tehokkaampia olivat kuitenkin höyrylaiva Equityn rahtaamat ajanmukaiset aseet, jotka purettiin Luodon saaristossa Tolvmangrundetilla marraskuun alussa 1917. Laivan mukana tulleet jääkärit organisoivat aseiden jakelun suojeluskuntalaisille.


Tieto John Graftonin uppoamisesta välitettiin sähkeitse Helsingin aktivisteille: ”Moster har avlidit, hon sprack.” – ”Täti on kuollut, hän halkesi”. Graftonista kirjoitettiin laajalti sekä kansallisissa että kansainvälisissä lehdissä. Monenlaisia huhuja ja tarinoita lähti liikkeelle. Venäläinen sanomalehti varoitteli Suomesta, joka on vallankumouksellisten asevarasto ja riistäytymässä irti emämaastaan Venäjästä. Venäjä kiristi otettaan muun muassa vahvistamalla joukkojaan Suomessa. Lopulta monenlaisten vaiheiden jälkeen Suomi itsenäistyi 6.12.1917.


Vuonna 1930 pystytetty John Graftonin muistomerkki sijaitsee Orrskäretin saaressa. Sukelluskerho Kokkolan Merisaukot on tutkinut ja kartoittanut uppoamispaikan huolellisesti.