Juuttaantie
Uusikaarlepyy
Juuttaantien reunalla on suojeltu kivi, johon on uurrettu vuosiluku 1777. Kivelle antoi kyytiä kappalainen Johan Freytag, jota kutsuttiin ”vahvaksi papiksi”. Freytag tapasi kulkea ratsain Juuttaantiellä Uudenkaarlepyyn ja Munsalan väliä.
”Freytagin kiven” lähellä tien reunassa on Petter Klockarsin kyltti, jonka kohdalla sijaitsi hänen asuinpaikkansa. Herastuomari Klockars (1752–1814) edusti talonpoikaissäätyä valtiopäivillä. Hän toimi myös talonpoikaissäädyn puhemiehenä Porvoon maapäivillä vuonna 1809. Hän oli mukana delegaatioissa, jotka neuvottelivat keisari Aleksanteri I:n kanssa ehdoista, joiden mukaan Ruotsin itäinen alue eli Suomi liitettäisiin hävityn sodan myötä Venäjän valtakuntaan. Uudenkaarlepyyn keskustassa on Klockarsin muistomerkki, joka paljastettiin 20.8.2009.
Juuttaan kestikievarissa tapahtui myöhäissyksyllä 1869 puukotus, joka johti miehen kuolemaan. Munsalassa asuva nuori renki nimeltä Anders Vilhelm Andersson eli Storholmin Ville tuomittiin taposta mestattavaksi, mutta tuomio muutettiin 10 vuoden vankeustuomioksi, joka jostain syystä toteutui karkotuksena Siperian Amurinmaalle. Vuosia myöhemmin Storholmin Villen ryyppykaveri tunnusti papille kuolinvuoteellaan, että hän oli syyllinen puukotukseen. Syyttömäksi todettu Storholmin Ville perheellistyi ja jäi asumaan Siperiaan eikä palannut kotiseudulleen.
Tarinaa
21-vuotias Storholmin Ville tuli kahden tuttavansa Jakob Kockin ja ”Stubbenin” kanssa Juuttaan kestikievariin juopottelemaan pyhäinpäivänä 1869. Ville tuli kokemattomana niin humalaan, että hevoskärrylle nouseminen oli vaivalloista. Lopulta hän sammui kärryynsä. Jossain vaiheessa hän heräsi kovaan meteliin. Puukotettu Jakob Kock makasi elottomana omassa kärryssään. Villen puukko oli tupessa, mutta hänen kärrystään löytyi Stubbenin verinen puukko. Ville itse ei muistanut tapahtuneesta mitään, mutta silminnäkijät arvelivat puukottajan olleen Ville. Tämä riitti Villen tuomisemiseen ja karkottamiseen Siperiaan. Villen äiti ei koskaan uskonut poikansa syyllisyyteen. Hän ehti saada varmistuksen poikansa syyttömyydestä ennen kuolemaansa 17.11.1877. Serkulleen lähettämissä kirjeissään Ville kertoi, että hänellä oli Siperiassa vaimo, lapsia, talo, maata ja 12 lehmää. (Mellan Lojlax och Åkvarn 1997)
Kuvat
Juuttaantie
Entinen kestikievari Juuttaantiellä
Freytagin kivi (1777)
Freytagin muistokyltti
Petter Klockarsin muistokyltti
