Kuddnäs

Pietarsaarentie 22 Uusikaarlepyy

Kuddnäsin tilan historia ulottuu 1600-luvulle asti. Isovihan aikana 1700-luvun alkupuolella venäläiset polttivat tilan rakennukset, minkä jälkeen se oli pitkän aikaa asumaton – joskaan ei viljelemätön. 1800-luvun alussa kruununvouti Carl Basilier siirrätti lähialueelta päärakennuksen ja sivurakennuksen nykyisille paikoilleen. Basilier joutui melko pian taloudellisiin vaikeuksiin ja tila pakkohuutokaupattiin, jonka myötä Kuddnäs siirtyi piirilääkärin ja kansanrunouden kerääjän Sakari (Zacharias) Topelius vanhemman ja tämän vaimon Catharina Sofie Calamniuksen omistukseen. Topelius laajensi vähitellen maatilaa ja otti käyttöön uusia maanviljelysmenetelmiä ja työvälineitä. Maatila vaurastui.

Heidän poikansa Sakari (Zacharias) syntyi vuonna 1818 Kuddnäsissä, jossa hän eli lapsuutensa. Opiskeltuaan ensin Oulussa triviaalikoulussa hän siirtyi 14-vuotiaana Helsinkiin J.L. Runebergin yksityisoppilaaksi. Ajan myötä Sakarista kehkeytyi arvostettu kirjailija, professori ja nykyilmaisua käyttäen kulttuurimaantieteilijä. Hän vietti paljon loma-aikojaan Kuddnäsissä ja ammensi sieltä asioita ja tunnelmia kaunokirjallisiin teksteihinsä. Sakari Topelius nuorempi kuoli Sipoossa vuonna 1898.

Kuddnäsissä talvella 1821 Sakari Topelius vanhempi kylmettyi pahasti pudottuaan jäihin. Kylmettyminen johti selkäydinsairauteen ja vähitellen halvaantumiseen, mikä ei kuitenkaan estänyt häntä työskentelemästä kansanrunouden parissa kuolemaansa asti vuoteen 1831. Tämän jälkeen leski Catharina huolehti työntekijöidensä kanssa Kuddnäsistä.

Uudessakaarlepyyssä elettiin verrattain rauhallista elämää, kunnes vuonna 1858 tapahtui koko kaupunkia ravisuttava onnettomuus. Kaupunki paloi lähes kokonaan ja perheitä jäi kodittomiksi. Catharina järjesti palossa säästyneeseen Kuddnäsiin useille perheille tilapäismajoituksen. Toinen tragedia rantautui kaupunkiin kymmenisen vuotta myöhemmin. Nälkävuosina rantatiellä kulki nälkiintyneitä kerjäläisiä; miehiä, naisia ja lapsia. Catharina tarjosi ohikulkeville nälkäisille muurinpadoista ruokaa ja hoiti sairaita. Hän itse menehtyi vuonna 1868 sairastuttuaan ilmeisesti tartunnan kautta lavantautiin.

Topeliuksen perilliset myivät Kuddnäsin vuonna 1873. Tarinan mukaan Sakari Topelius nuorempi oli hyvin pettynyt siihen, ettei Kuddnäsiin sijoitettu opettajaseminaaria, vaan se perustettiin Lapuanjoen toiselle (Nykarleby älv) puolelle. Myöhemmin Kuddnäs toimi muun muassa paikkakunnan ensimmäisenä meijerinä ja köyhäintalona. Vuodesta 1934 Kuddnäs on toiminut museona. Päärakennuksen viimeisin restaurointi ajoittuu vuosille 2016–2018. Museossa on runsaasti esillä Topeliusten aikaisia huonekaluja ja esineitä, muun muassa Sakari Topelius nuoremman kehto.