Määttälän raudanvalmistuspaikka
Lestintie Toholampi
Raudanvalmistusta on tiettävästi harjoitettu Määttälän tilalla jo 1500-luvun lopulla ja raudanvalmistuksen taito on siirtynyt talossa sukupolvelta toiselle. Määttälän rautaesineitä vietiin 1600-luvulla pitäjän ulkopuolellekin. Jossain vaiheessa Määttälään rakennettiin tavallista suurempi harkkohytti, joka oli noin metrin korkuinen ja jonka pesän pinta-ala oli 50 cm x 60 cm. Palkeita ja väkivasaraa käytettiin vesivoimalla, joka saatiin viereisestä voimakasvirtaisesta purosta. Vesirattaan pyörittämä napatukki ulottui koskesta pajaan. Väkivasara painoi lähes 50 kg. Verrattain hyvälaatuisesta ja kestävästä raudasta taottiin työkaluja, myllyn akseleita, ankkureita ja nauloja.
Määttälän rautaruukin viimeinen isäntä oli Mikko Juhonpoika Määttälä eli Rauta-Mikko (1751–1822), joka tunnettuna taitajana kävi valmistamassa harkkohyttejä ja opettamassa raudanvalmistusmenetelmiä myös Etelä-Pohjanmaalla. Raudan lisäksi hän myi omalta sahaltaan lautoja ja puutavaraa sekä tervahaudoissaan poltettua tervaa. Määttälän talo oli 1700-luvun lopulla yksi pitäjän vauraimmista. Rauta-Mikon kuoltua Määttälän rautaruukin toiminta oli jo hiljentynyt. Määttälän rautaruukin läheisyyteen pystytettiin kesällä 1993 Lasse Minkkisen suunnittelema rautamestareiden muistomerkki, joka tyyliltään muistuttaa vanhaa harkkohyttiä.
Tarinaa
Emäpitäjä Suur-Lohtaja tunnettiin alueen ankkuriteollisuuden keskuksena, josta toimitettiin ankkureita Keski-Pohjanmaan rannikon laivaveistämöille. Viljo S. Määttälän (2000, 163) mukaan ”Määttälän rautaruukki varmaan toimitti näitä runsaasti, sillä avautuihan tätä kautta tie myös vientiin Tukholmaan”. Todisteeksi tästä löytyy amiraliteetin kirjanpidosta merkintä, jossa todetaan Klemetti Matinpoika Määttälän toimittaneen Tukholman kuninkaallisen amiraliteetin laivaveistämölle ankkureita vuonna 1676.
Ylikannuksen kappalainen Karl Borg lähetti vuonna 1800 Suomen Talousseuralle kirjeen, jossa hän kehui erityisesti Mikko Määttälän taitoja raudanvalmistuksessa sekä rautahytin ja palkeiden suunnittelussa. Borg esitti kirjeessään, että vaikka raudanvalmistus oli päässyt hiipumaan, niin se voitaisiin elvyttää, sillä rautamultaa esiintyi vielä runsaasti alueella. Borgin mukaan palkeet voisivat toimia koskissa sijaitsevien myllyjen tuottamalla vesivoimalla. Rautamalmin sulattamiseen tarvittavaa hiiltä saataisiin rajattomasti tervahaudoista. Borgin ehdotukset eivät johtaneet toimenpiteisiin ja raudanvalmistus varsinaisena elinkeinona sammahti. (Luho & Luukko 1957, 248)
Kuvat
Määttälän rautahytti kesällä 2018
Rautahytin viereinen puro
Kartta
