Seppä Leander Nisula

Kirkkotie 143 Toholampi

Seppä Leander Nisula (1888–1975) kuului Nisulan seppämestareiden sukuun. Nisulan sepät olivat työskennelleet eri puolella Suomea rautatehtailla ja Saimaan kanavallakin kanavalaivojen ja -porttien raudoittajina. Nisulan sepät tunnettiin taitavina viikatteiden, piilujen ja kirveiden tekijöinä ja heidän tuotteitaan myytiin ympäri Suomea. Isältään, isoisältään ja sedältään oppinsa saanut Leander harjoitti sepän ammattia kuusi vuosikymmentä. Hän valmisti ja korjasi työkaluja ja taitojen kartuttua takoi viikatteita ja muita tarvekaluja. Leander suunnitteli ja valmisti Toholammin kirkon ja hautausmaan portit. Leander on haudattu Toholammin hautausmaalle.

Leander tunnettiin tietäjänä, tarinankertojana ja muutenkin monipuolisena miehenä. Hän ennusti säitä ja osasi hyvämuistisena kertoa kotiseutunsa historiasta. Leanderin paikallistuntemuksesta kielii sekin, että hän toimi vuonna 1952 kansanperinteen tutkija Erkki Ala-Könnin johtamalla tutkimusretkellä oppaana. Leander toimi myös ruumiinavausten avustajana eli välskärinä. Talvisodassa kaatuneiden jäätyneitä ruumiita hän joutui sulattelemaan pajassaan ennen arkkuihin asettamista ja hautaamista Toholammin multiin.

Tarinaa

Eino Isohanni (1978, 238) toteaa Vanhaa Toholampea -kirjassa, että ”ennen muita seppä Leanteri Nisula kuvasi hämmästyttävän taitavasti, havainnollisesti ja elävästi pitäjän elinkeinoelämän vaurastumista”, jonka tämä katsoi perustuvan paikalliseen uudisraivaukseen, tervanpolttoon, potaskankeittoon ja raudanvalmistukseen sekä taitavien käsityöläisten, seppien, messinginvalurien, maalarien ja kirvesmiesten uurastukseen.

Seppä Leander kertoi suullisen perimätiedon varassa esi-isiensä ajoista, jolloin kirkkokuri oli tiukkaa. Jos oli tehnyt jonkun rikoksen, joutui vankilareissun tai piiskauksen jälkeen vielä istumaan kirkon rangaistusistuimella eli ”mustallapenkillä” koko kirkonmenon ajan ja tunnustamaan seurakuntalaisille syntinsä. Vasta sen jälkeen rikoksen tekijä sai palata seurakunnan yhteyteen. Leander muisteli muuatta toholampilaista hevosvarasta, joka ”mustallapenkillä” istumisen jälkeen helpottuneena totesi, että ”hän on taasen Jumalan serkku kuten muutkin”. (Alaspää 1963, 11)

Leanderin kertomuksen mukaan papit muinoin valvoivat tarkkaan nuorten seurakuntalaisten moraalikäyttäytymistä. Jos oli aihetta epäillä, että lapsi oli pantu alulle ennen pariskunnan avioitumista, niin seuraavana pyhänä pappi kuulutti pariskunnan ”mustaanpenkkiin”. Istumisen jälkeen kuultiin julkinen tunnustus, jota seurasi anteeksianto ja kirkkoon palauttaminen. (Alaspää 1963, 11)

Kuvat

Leanderin kirkonportti kesällä 2018

Leanderin hauta

Leanderin portti vanhalla hautausmaalla

Leander Nisula (Kotitanhuvilta)

Kartta