Lapin talo – Lestijärven kotiseutumuseo

Rantatie 1 Lestijärvi

Lestijärven kotiseutumuseon päärakennusta kutsutaan Lapin taloksi, joka on rakennettu vuonna 1784 ja siirretty vuonna 1956 nykyiselle paikalleen. Lappi-nimeen liittyy monipolvinen ja vuosisatainen sukujen historia. Lapin talo on tiettävästi vanhin Lestijärvellä säilynyt rakennus ja noudattaa pääosin alkuperäistä pohjaratkaisua. Korjausten yhteydessä talon seinistä on löydetty pieniä tapettifragmentteja ja on havaittu, että talon katto on alun perin kalkittu valkoiseksi, mikä voisi kuvastaa talon vaurasta ja edistyksellistä menneisyyttä.

Päärakennus on ollut historiansa aikana pitäjän ”napatalo”, jossa on pidetty pitäjän- ja kuntakokouksia sekä seurakunnan kinkereitä. Talon isännät ovat muutoinkin olleet paikkakunnalla vaikutusvaltaisia ihmisiä, muun muassa lautamiehiä. Talon viimeinen isäntäpariskunta oli Juho Oiva Josuanpoika Lappi ja tämän vaimo Helmi. Oiva oli ammatiltaan poliisi ja hoiti myös paikallisen väen talous- ja lakiasioita. Pariskunta möi – tai lopulta lahjoitti – Lapin talon 1950-luvulla kotiseutuyhdistykselle. Sitä ennen talossa oli ehditty asua pysyvästi noin 170 vuotta.

Tervanpoltto oli merkittävä ja joissakin tapauksissa ainoa elinkeino Lestijärvellä. Lapin talossa pidetyissä pitäjänkokouksissa vastustettiin ankarasti 1830-luvulla kruununvoudin ajatusta tervanpolton lopettamisesta. Kun valtio lopulta 1880-luvulla irrotti kruunun metsät yhteisistä metsistä, tervanpoltto väheni alueella merkittävästi, sillä tervaksien hankkiminen vaikeutui. Kruunun metsistä tervaksia ei saanut enää hakea.