Kivestön metsänvartijatila

Kivestönpolku Lestijärvi

Vuonna 1860 perustettiin Lestijärven hoitoalue, johon kuuluivat Kannuksessa, Toholammilla ja Lestijärvellä sijainneet valtion maat ja metsänvartijapiirit. Lestin hoitoalueella oli useita metsänvartijatiloja ja kruununtorppia. Niissä asuvien ja niitä ylläpitävien metsänvartijoiden tehtävänä oli valvoa kruununmetsien käyttöä ja puuttua väärinkäytöksiin. Tiettävästi Lestin hoitoalueen vartijat olivat oikeudenmukaisia ja ottivat huomioon paikallisten ihmisten tarpeita. Metsänvartijat saattoivat antaa avun tarpeessa olleille vaikkapa leipää, jauhoja, jyviä ja perunaa. Monet metsänvartijat tunnettiin erikoisina persoonina. Suoranaisten laittomuuksien osalta vartijoiden oli toimittava saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Fredrik Juhonpoika Kivestö eli Veelu (1864–1940) toimi metsävartijana talossa, joka oli vahvistettu metsänvartijatilaksi jo 1860-luvulla. Metsänvartijatilojen tapaan Kivestönkin tila sijaitsi syrjässä, kaukana Lestijärven kirkonkylältä. Piippusuinen ja parrakas Veelu kierteli vartiopiirissään kotitekoisissa sarkavaatteissaan ja kengissään, joista pursusi nevaheinää. Hänet tiedettiin monipuolisena, auttavaisena ja kristittynä miehenä. Hänellä oli tapana antaa leipää köyhille, harjoittaa kansanparannusta ja hoitaa sairaita eläimiäkin. Yliluonnollisia kykyjä hänellä kerrotaan olleen myös. Veelun siirryttyä vanhoilla päivillään vaimonsa Marjaanan kanssa kylälle asumaan ja viljelemään maata hänen poikansa Johan Emil eli Eemeli jatkoi metsänvartijana Kivestön tilalla. Syksyllä 2018 rakennusten perustukset olivat hyvin näkyvissä.