Aktörer och källor

Manuskript: Kari Ilmonen (översättning av Ida Forsman)

Bilder: Kari Ilmonen, Wirkkala konstnärstig, Salmelan suku http://salmelankartano.fi och https://fi.wikisource.org/wiki/Kuolemantuomioista_ja_niitten_t%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6%C3%B6npanosta_Suomessa_ennen_vuotta_1826

Grafisk layout: Creamedia

Team: Kari Ilmonen, Lahja Varila, Outi Leväniemi, Juha Saari, Arto Marjala, Tuomo Härmänmaa, Veli-Matti Tornikoksi och Matias Meriläinen

Källor:

Alaspää, Anna-Leena: Alfred Salmelan tie: kiertokoulupojasta kansakoululaitoksemme johtajaksi. Teoksessa Vanhaa Räyrinkiä. Räyrinki-seura. Alajärvi 1994. S. 439–443.

Alfred Salmela https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Salmela

Alfred Salmela, koululaitoksen johtaja / Salmelan suku http://salmelankartano.fi/?page_id=586

Anders Chydenius Kootut teokset. Jyväskylän yliopisto – Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. http://anders.chydenius.fi/

Chydenius, Anders: Muistio jokien perkauksesta (1794). Suomennos Heikki Eskelinen. Teoksessa Anders Chydenius Kootut teokset osa 3. Toim. Maren Jonasson ja Pertti Hyttinen. Edita. Porvoo 2015. S. 376–379.

Haapasalo, Kreeta (1813–1893) https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4454

Harju, Antti: Esko Tiaisen historiaa. Perholainen Joulu 2018. S. 24.

Hauta Perhossa. Teoksessa Tokko Perhua tunnet? Perhon kotiseutuyhdistyksen lukemisto I. Perho 1999. S. 24–31.

HK: Lentokatastrofi Perhossa Jylhän järvellä. Perhonjokilaakso 10.6.1982. S. 6.

Karlsson, Svenolof: Kreetan matka maailmalle. Katternö 2019/1. S. 50–51.

Kettumäki, Antti: Kurki-kone syöksyi yleisön sekaan 1930 – "Se oli valtakunnan ykkösuutinen, niin kuin olisi tänäänkin". Yle Uutiset 18.12.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9291202

Kreeta Haapasalo https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreeta_Haapasalo

Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa (Robert Wilhelm Ekmanin öljyvärimaalaus vuodelta 1868) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreeta_Haapasalo_soittaa_kannelta_talonpoikaistuvassa

Kokkonevan taistelu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkonevan_taistelu

Kokkonevan taistelumarssi. Kansanmusiikin kulttuuriperinnepankki. http://www.kamulaari.fi/index.php?p=221

Laitinen, Heikki: Torpparinvaimo Greeta Haapasalon matkat kautta koko Suomen suuriruhtinaskunnan ja aina Pietariin ja Tukholmaan saakka. Teoksessa Kreeta Haapasalo – ikoni ja ihminen. Toim. Ilkka Kolehmainen ja Vesa Tapio Valo. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 31. Kaustinen 1990. S. 4–65.

Lampuotin talo. Museovirasto. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. www.kyppi.fi/to.aspx?id=130.201378

Leväniemi, Outi: Kokkonevan taistelu 11.7.1808. Teoksessa Tokko Perhua tunnet? Perhon kotiseutuyhdistyksen lukemisto I. Perho 1999. S. 42–46.

Lilius, Lilli: Kreeta Haapasalon elämänkerta (muistiin merkinnyt Lilli Lilius). Teoksessa Kreeta Haapasalo – ikoni ja ihminen. Toim. Ilkka Kolehmainen ja Vesa Tapio Valo. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 31. Kaustinen 1990. S. 66–87.

Lindholm, Pekka: Suomen sodassa vuonna 1808. Lähde? S. 42–43.

Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Toim. Tapani Mauranen. Tielaitos. Edita Helsinki 1999.

Meinander, C. F.: Vetelin Hautakedon kivikautinen asuinpaikka. Suomen museo 53 (1946). S. 1–14.

MP: Lähimmäisiä. Teoksessa Tunkari, Tunkar, Tunkkari. Kylän elosta ja olosta ennen ja nyt. Tunkkarin kyläkirjatoimikunta. Kokkola 2004. S. 369–376.

Numminen, Jaakko: Salmela, Aaprami Alfred. Teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja. Toim. Pentti Pulakka. Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola 1995. S. 690–693.

Otto von Fiandt taisteli sitkeästi Perhon Kokkonevalla. Pääkirjoitus. Keskisuomalainen 7.8.2008. https://www.ksml.fi/paakirjoitus/Otto-von-Fieandt-taisteli-sitke%C3%A4sti-Perhon-Kokkonevalla/63464

Paulaharju, Samuli: Suomenselän vieriltä. WSOY. Porvoo 1930. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Perhon kotiseutumuseo. Itsenäisyyden heijastumia – tuhat tarinaa Keski-Pohjanmaalta. https://itsenaisyydenheijastumia.com/perhonkotiseutumuseo/

Pihlajamaa, Lauri: Anders Wilhelm Ingman. Elämä ja kirjallinen työ. Terttu Pihlajamaa Förlag. Tukholma 2006.

Pohjanmaan kautta. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Toim. Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo & Timo Haavisto. Tiemuseon julkaisuja 15. Tielaitos. Vaasan tiepiiri. Jyväskylä 1997.

Pulkkinen, Marjatta: Tuohi-Antin mustalammas. Kustannusosuuskunta Länsirannikko – Förlagsandelslaget Västkusten. Kokkola 1997.

Pulkkinen, Marjatta & Saari, Juha: Murheen päivä kylässä. Teoksessa Vanhaa Räyrinkiä. Räyrinki-seura. Alajärvi 1994. S. 400–406.

Ruohonen, Juha: Historiallisen ajan hautapaikkojen inventointi 2009. Arkeologia. Turun yliopisto.

Salamajärven lampuoti. Seitsemän talon tarina. Esite. Pirityiset. Kulttuuripolku-hanke 2007.

Tiainen, Teemu: Veteli-Taidekartano-Arkeologinen tarkkuusinventointi 2017. Mikroliitti Oy. http://mikroliitti.pp.fi/1-julkisetraportit/Veteli/Veteli%20taidekartano%20arkeologinen%20tark_inventointi%202017.pdf

TT, PV: Tunkkarilaisten musiikkiharrastuksesta. Teoksessa Tunkari, Tunkar, Tunkkari. Kylän elosta ja olosta ennen ja nyt. Tunkkarin kyläkirjatoimikunta. Kokkola 2004. S. 233–248.

Varila, Lahja: Paikallishistoria kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäjänä. Kävelyreittejä Perhon historiaan. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2018.

Virrankoski, Pentti: Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa. Kahdeksan vuosisataa Keski-Pohjanmaan historiaa. Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola 1997.