Tarinaa

Runebergin runo Hauta Perhossa kertoo Haanen vanhan isännän kuudesta pojasta, jotka tämä on kasvattanut kurissa ja nuhteessa. Tarinassa tulee esille veljesten vahva keskinäinen yhteenkuuluvuus ja lojaalisuus. Tämä vahva sidos kulminoituu viimeisen kerran siihen, kun viisi veljeksistä asettuu vastustamaan alueelle hyökänneitä ja tuhoa kylväneitä venäläissotilaita, joilla on miesylivoima ja allaan nopeat ratsut. Taistelussa toistakymmentä ratsumiestä saa surmansa, mutta myös Haanen pojat yksi toisensa jälkeen menehtyvät. Poikien isä kiirehtii metsäpolkua pitkin taistelutantereelle ja näkee poikansa hengettöminä. Hän ehtii nähdä Aatu-poikansa verisen pään, joka on keihästetty tantereelta pois ratsastavan sotilaan peitseen. Näyn edessä isä murtuu. Mutta missä on vanhin poika Tuomas? Onko hän elossa? Onko hän pettänyt veljensä? Tuomas on ollut riiuureissulla, mutta kuullessaan veljiensä kohtalosta isältään, hän lähtee ratsumiesten perään. Hän tavoittaa viholliset eräästä torpasta ja hyökkää raivon vallassa surmaten nämä. Tuomas palaa kotiinsa ja heittää Aatu-veljen surmanneen sotilaan pään isänsä jalkojen juureen. Ylpeä isä sulkee kuolettavasti haavoittuneen Tuomaksen syliinsä. Runebergin runo päättyy näin: ”Haavoihinsa kuoli Tuomas Haane, isä vanha ilohonsa kuoli.” (Hauta Perhossa 1999, 24–31)