Konsta Jylhän kotitalo

Pajalantie 12 Kaustinen

Kaustisen keskustassa Pajalanmäellä on punainen pohjalaistalo, jonka seinään on kiinnitetty kyltti. Konsta ja Rebekka Jylhä asuivat talossa perheineen 1950-luvulta lähtien. Talo on nykyisinkin yksityiskäytössä.

Konsta Jylhä (1910–1984) on Kaustisen ja koko Suomen tunnetuin pelimanni sitten 1900-luvun alun. Hän syntyi Järvelän kylällä. Konstan isä Pikkulukkarin Viljami eli Jaakko Viljami Jylhä (1873–1913) oli oman aikansa suosituimpia hääsoittajia oman isänsä tavoin, mutta perheen varsinainen elanto tuli rahdinajosta. Viljami kuoli Konstan ollessa kolmen vuoden ikäinen, ja perhe muutti kirkonkylään, jossa äiti Mari sai töitä Santeri Isokankaan kahvilasta. Santerin kahvilassa oli aina viulut ja harmoni valmiina soittamista varten. Kahvilassa Konsta oppi vanhoilta pelimanneilta soittotaidon korvakuulolta. Jo poikasena hän sai säestää harmonilla ja soittaa viulua kahvilassa asioineiden pelimannien, muun muassa legendaarisen Matti Haudanmaan (1858–1936) kanssa. Varttuneempana Konstan ykkössoittimeksi tuli viulu.

Konsta soitti koko nuoruutensa hääpelimannina ja nousi vähitellen vuonna 1946 perustetun Kaustisen Purppuripelimannien keulahahmoksi. Yhtye oli hyvin suosittu etenkin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, jolloin esiintymisiä riitti Ruisrockia myöten. Kiireisimpinä keikkaviikonloppuina yhtyettä kuljetettiin helikopterilla, ja yhtye saavutti  yhden kultalevynkin. Mestaripelimannin arvon vuonna 1970 ensimmäisten joukossa saaneen Konstan tunnetuimpia sävelmiä ovat Vaiennut viulu, jonka hän omisti isälleen, sekä Konstan parempi valssi ja Konstan joululaulu.

Kaustisen Purppuripelimannit on jatkanut toimintaansa nykypäivään asti, ja sen soittajiksi on löytynyt jo kolmannessa sukupolvessa taitavia ja soittotyylin hallitsevia kaustislaisia pelimanneja, jotka osaavat myös säveltää omaa musiikkia.

Tarinaa

Konsta Jylhän Hurmuri-kappaleeseen liittyy esikuva. Eräällä Väinö-nimisellä maanviljelijällä oli vanha ja hidas hevonen nimeltään Hurmuri. Väinö ja Hurmuri menivät joka päivä Pajalantietä pitkin Konstan talon ohi, ja Konsta kuuli Hurmurin omintakeisen kavion kopseen rytmin. Kirkonkylän lapset pitivät Hurmurista ja Väinöstä ja usein pääsivätkin kärryjen kyytiin heinänhakumatkalle. Myös Konsta piti paljon Hurmurista ja käytti aina tästä puhuessaan nimitystä hän. Lopulta Konsta sävelsi Hurmurille oman nimikkokappaleen, jonka rytmissä voi kuulla esikuvan hitaan kavioiden klopsotuksen.

Kuvat

Konsta Jylhä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 1971 (Kansanmusiikki-instituutti/Leo Torppa)

Konsta Jylhän entinen kotitalo 

Konsta Jylhä asui tässä talossa vuosina 1954-84

Video

Konsta Jylhä: Konstan parempi valssi

https://www.youtube.com/watch?v=QbZtzGxJDPQ

Kartta