Sahateollisuuden nousu

Puutavaran uitto Keski-Pohjanmaan joissa alkoi 1800-luvun lopulla. Puutavaraa ostettiin sekä metsähallitukselta ja yksityisiltä metsänomistajilta. 1800-luvun lopulla Pietarsaareen perustettiin Stockholmenin ja Leppäluodon saha, Kalajoelle Holman saha sekä Lestijoen suuhun Himangan saha. Kokkolan Ykspihlajan saha perustettiin 1900-luvun alussa.

1900-luvun alussa keskipohjalaisille jokivarsille perustettiin useita sahoja. Kalajokivarteen nousi saha Ylivieskaan, Lestijoelle Kannukseen, Sieviin Vääräjokivarteen Kukon saha.

F. A. Jusélius perusti Kalajoelle suuren Holman höyrysahan 1800-luvun lopulla. (kuva KirjastoVirma)


Tukkijätkä vaarassa

"Tukinuitto, jota paraikaa toimitetaan Ylivieskan kohdalla Juurikoskea alas, on yleisöllä nyt ollut paraana uteliaisuuden ja katselemisen esineenä. sitä ei suinkaan vähennä se seikka, että koskessa jo parina suvena kaksi tukinuittajaa on ollut kuolemaa jotenkin lähellä."

(Kaiku 19.5.1897)

Keski-Pohjanmaan jokivarsille tuli lukuisia uittomiehiä eli tukkijätkiä muualta Suomesta. Miehet majoittuivat jokivarsien taloihin uiton edetessä.


Jokia pitkin meren rantaan

Metsissä talven aikana hakattu puutavara ajettiin hevosilla kevään aikana purojen varsille. Tarvittaessa uittoa varten rakennettiin rännejä, joita pitkin puuta pystyttiin siirtämään vesistöstä toiseen. Esimerkiksi Kalajokea pitkin puut uitettiin Kalajoelle, Lestijokivarren puut uitettiin Himangalle ja Perhonjokivarren puut uitettiin Kokkolaan.

Tukkiränni Haapajärvellä. (kuva Kirjastovirma)


Purouittoja ja tukkirännejä

Talven aikana hakattu puutavara ajettiin hevosilla kevään tullessa latvavesille ja purojen varsille. Kevättulvien avulla puutavara saatiin pienempiä vesistöjä pitkin suurempiin jokiin. Keski-Pohjanmaalla uitettiin Perhonjokea, Lestijokea, Kalajokea, Pyhäjokea ja näihin laskevia pienempiä sivujokia pitkin tukkeja ja pienempää puutavaraa sahoille. Tarvittaessa uittoa varten rakennettiin rännejä, joita pitkin puuta pystyttiin siirtämään vesistöstä toiseen. Kalajokea pitkin puut uitettiin Kalajoelle, Lestijokivarren puut uitettiin Himangalle ja Perhonjokivarren puut uitettiin Kokkolaan.


Suma seisoo

Keski-Pohjanmaan jokien kevättulvíen avulla puutavara saatiin uittamalla sahojen käyttöön. 1880-luvun aikana siirryttiin lauttauitosta irtouittoon. Kevään ja kesän aikana muun muassa Perhonjokea pitkin uitettiin kymmeniä tuhansia tukkeja. Myös Keski-Pohjanmaalla oltiin huolestuneita uiton haitallisuudesta jokien kaloille. Uitettavat puut myös levisivät jokivarsien pelloille aiheuttaen ongelmia maanviljelykselle.

 

Tukkien paljoutta Perhonjoen uitossa Vetelin Haapajärvellä. (kuva Kantapuu/Veteli, V. V. Valpas)


Tukinuitto kiinnosti

"Jos tukkijätkät itsekin pitävät melkoista huutoa ja meklakkaa luonnostaan, niin ei ole se likimainkaan sellaista kuin minkä pitkin rantoja istuva ihmisjoukko, jossa sunnuntai-iltanakin oli satoihin nouseva luku kaiken ikäistä ja sukuista väkeä, osaa nostaa, kun se luulee ehdottaman kuoleman näkevänsä lähimmäisessään, jota ei voi auttaa vaikka tahtoisikin."

 (Kaiku 19.5.1897)

Kalajoen varrella Ylivieskassa väkijoukko kerääntyi katselemaan uittoa, joka tarjosi jännittäviä hetkiä. Myös Keski-Pohjanmaan uittojoet vaativat uhreja. Veneitä kaatui ja miehiä hukkui.