Vuosisatainen merellinen toimeliaisuus on tuonut Pohjanmaalle työtä ja vaurautta sekä edistänyt kulttuurista vuorovaikutusta kansainvälisestikin. Monenlaiset käden ja kaupankäynnin taidot ovat saaneet kehittyä, mikä näkyy alueella tänäkin päivänä runsaana ja korkealaatuisena venetuotantona.
Merenkulkuun on liitetty myös romanttisia mielikuvia seikkailuista vierailla merillä ja jännittävissä satamissa. Moni nuori on pestautunut toiveikkain mielin pitkille ja vaativille merimatkoille.
Vuosisatojen aikana meri on antanut paljon Pohjanmaalle, mutta meri on myös ottanut. Laivamatkustaja, veneilijä tai jään päällä kulkija ei helposti tule ajatelleeksi, että maanpäällisen menestyksen rinnalla veden alla uinuu maailma, joka on täynnä aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöämme, myös synkkää sellaista.
Tutustumme nyt muutamiin tunnettuihin hylkyihin Pietarsaaren, Luodon, Kokkolan ja Lohtajan merialueilla. Ne edustavat vain pientä osaa niistä lukuisista aluksista, joita Pohjanmaan merialueella on vuosisatojen aikana haaksirikkoutunut. Mukana on myös ihmisvoimin tuhottuja aluksia.
Alueen kaunis rannikko ja saaristo ovat ympäristöjä, joissa voi nauttia luonnosta, merielämästä, satamista ja palveluista. Myös hiljentyminen hylyn tai muistomerkin lähistöllä voi jättää kulkijaan ikimuistoisen jäljen.
Tervetuloa hylkyjen maailmaan!
Keskustele Twitterissä #HylkyreittiGL!
Pohjanlahden talonpoikaispurjehtijat tekivät aktiivisesti kauppaa jo keskiajalla. Pohjanmaan rannikkoalueella laivoja rakennettiin 1500-luvun lopulla. Alueen laivanrakennus laajeni 1600-luvulla, sillä kauppapurjehdus ja alusten myynti lisääntyivät. Alueen tärkeitä laivanrakennuspaikkoja sijaitsi aina Pietarsaaresta Kalajoelle saakka ja voidaan sanoa, että alue oli 1700-luvulla ja 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla Suomen voimakkainta laivanrakennusseutua.
Rannikon tapulikaupunkioikeuksien myötä kansainvälinen kauppa ja merenkulku 1700-luvun loppupuolella vilkastuivat entisestään. Pohjalaiset laivanvarustajat veivät ulkomaille purjelaivojen lisäksi tervaa, lautaa ja lankkuja ja sieltä tuotiin muun muassa suolaa, tupakkaa, kahvinpapuja ja mausteita. Purjelaivojen kultakausi hiipui 1800-luvun loppupuolella eikä laivojen varustaminen enää kannattanut. Kieltolain aikaan vuosina 1919–32 Pohjanmaan merialueilla liikkui tiuhaan vahvoilla moottoreilla varustettuja nopeita pirtualuksia, joita tullin moottoriveneet yrittivät parhaansa mukaan ottaa kiinni.
Merenkulussa esiintyi paljon myös vastoinkäymisiä, vaaroja ja tragedioita. Sekä aluksissa että kotisatamissa koettiin usein huolta, pelkoa ja murhetta. Myrskyt, karikot ja matalikot aiheuttivat lukuisten pohjalaislaivojen haaksirikon eikä ihmishenkien menettämisiltä aina vältytty. Esimerkiksi kokkolalaisaluksista haaksirikoissa menetettiin 1700- ja 1800-luvuilla lähes 50 alusta. Tuhoisimmat haaksirikot koskivat Speculationia vuonna 1787 Välimerellä, Activea vuonna 1842, Mercuriusta vuonna 1844 ja Familieta vuonna 1860 Atlantilla. Kymmeniä ihmisiä hukkui näissä haaksirikoissa ja aineelliset menetykset olivat valtavat. Kerrotaan, että Mercuriuksen haaksirikosta onnistui pelastautumaan ainoastaan kokki, joka ajautui rantaan ilmeisesti jonkin pyöröpuun varassa.
Pietarsaarelaisaluksista esimerkiksi Anna Maria ajoi kovassa myrskyssä karille Ruotsin länsirannikolla syksyllä 1803, lastinaan muun muassa tervaa, pikeä ja sahatavaraa. 13 merimiestä hukkui. Kadonnut laiva tunnistettiin rantaan ajelehtineesta merimiesarkusta, joka sisälsi nimikirjaimilla varustettuja vaatteita. Joulukuussa 1882 myrsky paiskasi fregatti Vanadikselta viisi miestä yli laidan Englannin kanaalissa.
Traaginen tapaus oli myös Porin edustalla tuleen syttynyt siipiratasalus Österbotten, joka oli elokuussa 1874 matkalla Pietarsaareen. Laivassa oli rahtitavaran lisäksi 35 matkustajaa. Huolimattomasti heitetty palava tulitikku sytytti tulenaran lastin eikä nopeasti levinneitä liekkejä saatu yrityksistä huolimatta sammumaan. Kauhistuneet matkustajat ryntäsivät pelastusveneisiin, jotka ylipainosta kellahtivat nurin jo ennen vedenpintaa. Paikalle saapuneista pelastusaluksista huolimatta onnettomuudessa ehti hukkua lähes 20 henkilöä, joista suuri osa oli naisia ja lapsia. Yksi hukkuneista oli pietarsaarelaisen laivanvarustaja Otto Malmin nuori vaimo Maria, joka odotti lasta. Onnekkaampia olivat italialaisten posetiivarien apina, joka piti kiinni ankkurikettingistä, iäkäs nainen, joka takertui meressä hyvin kelluvaan kahvipannuunsa ja teinipoika, joka takki liekeissä ryntäsi laivasta pelastusveneeseen horjahtaen mereen – mutta pelastui.
Österbotten paloi Porin edustalla elokuussa 1874 (Pietarsaaren kaupunginmuseo).
Myös Pohjanmaan rannikolla ja saaristossa on sattunut lukuisia haaksirikkoja. Merialue on matalaa ja karikkoista. Varsinkin ikivanha saaristoreitti, niin sanottu itäreitti Tukholmaan, oli vaarallinen mutta toisaalta myrskyiltä suojassa. Suuremmat, raskaissa lasteissa etelään pyrkineet alukset käyttivät joko avomerireittiä tai Ruotsin rannikon lähellä kulkevaa länsireittiä. Vielä 1800-luvulla kiinteistä ja kelluvista merimerkeistä huolehtiminen oli vasta alkutekijöissään. Myös luotsitoiminta, merikartat ja navigointilaitteet olivat nykymittapuun mukaan puutteellisia.
Kokkolan merialueella arvellaan olevan satoja vedenalaiskohteita, joista läheskään kaikkia ei ole tutkittu eikä siis hylyiksi varmennettu. Ammattipiireissä on tapana kutsua erityisen onnettomuusalttiita alueita ”laivaloukuiksi”. Sellaisilla alueilla on voitu todeta myös poikkeuksellisen paljon haaksirikkoja. Edistystä oli, että Tankkarin saarelle rakennettiin valomajakka vuonna 1889. Toki tunnusmajakoita eli pookeja oli rakennettu Pohjanmaan merialueille jo paljon aiemmin.
Meren alla lepää paljon arvokasta ja tutkimatontakin kulttuuriperintöä: enemmän tai vähemmän ehjiä laivarunkoja, hajonneita rakenteita ja hylkyjen irtotavaraa. Ari Heinilän ja Motion Oy:n TV-dokumentissa Kuka ryösti hylyn? tuodaan esille se, että hylky on eräänlainen aikakapseli, joka voidaan saattaa kertomaan tarinoita satojen vuosien takaa. Dokumentissa kerrotaan, että hylkyjen ihmiset ja tarinat voidaan parhaiten herättää henkiin meriarkeologisten tutkimusten avulla. Ohjelmassa painotetaan myös sitä, että vääränlainen kohteisiin kajoaminen saati niiden ryöstäminen johtaa tärkeiden historiapalasten katoamiseen kenties lopullisesti. Sanoma on, että hylkyjen luona käymiseen tulee liittyä vastuuta ja kunnioitusta. Paikat saattavat olla myös hukkuneiden hautoja. Mahdollisista hylkyrosvoista on ilmoitettava merivartiostolle.
Merenalainen maailma on mykkä ja näkymätön kunnes sille annetaan saatavilla olevien tietojen ja tarinoiden avulla uusi elämä.
Käsikirjoitus: Kari Ilmonen
Kuvat: Kari Ilmonen, Jeanette Edfelt, Pietarsaaren kaupunginmuseo ja K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo
Graafinen ulkoasu: Creative Preludi
Tiimi: Kari Ilmonen, Jan Ehnvall, Jouni Mustonen, Tuomo Härmänmaa, Veli-Matti Tornikoski, Matias Meriläinen ja Carita Rönnqvist
Lähteet:
Ahlström, AL: Bilder ur Jakobstads sjöfartshistoria II. Jakobstads Tryckeri och Tidnings Aktiebolag. Jakobstad 1948.
Ahlström, AL : Österbottens brand den 20 aug. 1874. Jakobstads Tryckeri och Tidnings Aktiebolag. Jakobstad 1952.
Airola, Outi: Hylystä löytyi rahaa ja esineistöä 300 vuoden takaa – ruotsalaisia kultadukaatteja ja plooturahoja. MTV:n Kotimaan uutiset 15.12.2014. https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hylysta-loytyi-rahaa-ja-esineistoa-300-vuoden-takaa-ruotsalaisia-kultadukaateja-ja-plooturahoja/4613794#gs.ftzMk5c
Argo http://www.hylyt.net
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1837
Argon meriselitys. Notarius Publicus (julkinen notaari). Kopio Pietarsaaren kaupunginmuseossa.
Björkman, Hjalmar: Skeppet som förgicks i stormen. Pedersöres julblad 1923, s. 9-10.
Bothnia Navalis ry. Leiriraportti 8.–15.7.1989. Pietarsaaren kaupunginmuseon arkisto.
Burmanin laiva. Loki. K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo. https://lokistories.fi/entry/show/154
Eikram, Eric: En förteckning över skeppsvrak i Vasa län. Vaasan läänin seutukaavaliitto – Regionplaneförbundet för Vasa län. Vasa 1987.
Ersson, Boris: Ett gammalt vrak berättar. Bottenviken.se. Artiklar. http://www.bottenviken.se/artiklar/2003/030910-batvrak.html
Finland and the Grafton Affair. Alternative Finland. All Things Finland for the Visitors. http://www.alternativefinland.com/finland-grafton-affair/
Förstfodingen http://www.hylyt.net
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1851
Hakala, Pekka: Käräjäluoto. Vaasa 2005.
Harju, Heidi-Maria: Kokkolan edustalla meri kätkee pohjaansa jopa satoja laivanhylkyjä. Yle Uutiset 19.10.2015. https://yle.fi/uutiset/3-8387885
John Grafton http://www.hylyt.net
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1836
Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto esiselvitys 2016. Nationalstadsparken i Karleby förstudie 2016. Osa III Kokkolan kertomus. Del III Berättelsen om Karleby. http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/kansallinen_kaupunkipuisto/fi_FI/kansallinen_kaupunkipuisto/
K.R.: Löytöjä uponneesta Argosta. Pietarsaaren Sanomat 19.7.1989.
Kuka ryösti hylyn? Ari Heinilän ja Motion Oy:n toteuttama ja tuottama TV-dokumentti. Esitetty ensi kerran YLE TV1:ssä 30.12.2014.
Latva-Teikari, Kati: Aaltojen alla: Wellamon tuho. Yle Uutiset 9.10.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5922182
Latva-Teikari, Kati: Aaltojen alla: verolaivoja ja vakuutuspetoksia. Yle Uutiset 20.11.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5922189
Löv-Aldén, Mikaela: En skattgömma under ytan i Larsmo. Österbotten. Yle Nyheter 3.7.2015. https://svenska.yle.fi/artikel/2015/07/03/en-skattgomma-under-ytan-i-larsmo
Mansikkamäki, Paavo: Ruotsalon elinkeinot. Teoksessa Ruotsalo – kylä meren rannalla. Toim. Outi Järvi. Ruotsalon kyläyhdistys. Ruotsalo 2011.
Marienborg http://www.hylyt.net
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1850
Mathilda http://www.hylyt.net
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2508
Metsävuori, Erkki: Wellamo – pohjassa lepäävä kaunotar. Urheilusukeltaja-lehti 24.2.1979, s. 10–11.
Mickwitz, Axel, Möller, Sylvi & Nikander, Gabriel: Kokkolan kaupungin historia, osat I & II. Kokkolan kaupunki. Vaasa 1984.
Moisio, Heikki: M/s Marienborg Kokkolan edustalla. Sukeltajan maailma 1996/2, s. 48–49.
Mustonen, Jouni: Kopppargrundet – Köbergsgrunden. Kartoitukset ja esinelöydöt 1972–2013. K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 2014.
Mustonen, Minna: Sukellus historiaan. Kepari 27.10.2017, s. 4–9.
Mäkelä, Juho: Kokkolan edustalle upposi kultaa. Keskipohjanmaan+. Kokkola 16.12.2014. https://www.keskipohjanmaa.fi/20849/kokkolan-edustalle-upposi-kultaa/s/c71a21fb
Möller, Sylvi: Kokkolan kaupungin historia, osa III. Kokkolan kaupunki. Porvoo 1970.
Norrmén, Theresa: Det finns pengar vid Rahakallio! Jakobstads Tidning 10.7.1988.
Ojala, Jari: Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola 1996.
Olin, K-G: Aselaiva John Grafton. Ase-lehti Oy. Kangasala 1994.
Pohjanmaan merellinen perintö. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2001.
Rauhan meri. Koonnut Eka Metsävuori. Suomen Urheilusukeltajain Liitto. Julkaisuvuosi ei tiedossa.
Salmi, Anita: Sukeltajat paikansivat yli 100 vuotiaan hylyn. Keskipohjanmaa 18.7.1989.
S/S Wellamo (1898) Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Wellamo_(1898)
Sukellus Wellamolle You Tube https://www.youtube.com/watch?v=kaUYgACDYtw
S/V Marienborg. http://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240195
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia. Pedersöre historia intill Jakobstads grundläggning. Första delen. Vasa 1974.
Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia. Andra perioden. Daningens tid 1721–1808. Andra delen. Vasa 1974.
Wegelius, K. A.: Routaa ja rautaa I. WSOY. Porvoo 1926.
Wegelius, K. A.: Routaa ja rautaa II. WSOY. Porvoo 1927.
Wegelius, K. A.: Aselaiva. WSOY. Porvoo 1935.
Wellamo http://www.hylyt.net
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1847
Wellamo (2) http://turkusteamers.com/
Virrankoski, Pentti: Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa. Kahdeksan vuosisataa Keski-Pohjanmaan historiaa. Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola 1997.
Vrakfynd från ångaren Wellamo. Vasabladet 13.2.2000.
Vrouw Maria – Selvitys tutkimuksista, tuloksista ja tulevaisuuden eri vaihtoehdoista. http://www.nba.fi/fi/File/496/vrouw-maria-selvitys.pdf
Vähäsarja, Sari: Päättyikö torniolaisen raatimiehen laiva merenpohjaan Koppargrundetissa? Yle Uutiset 16.12.2014. https://yle.fi/uutiset/3-7689698
Pavis
Mässkär
Köpmanholmen Café & Restaurang
https://www.visitpietarsaarenseutu.fi/fi/kopmanholmen-cafe-restaurang
Café Bryggan
Wanha Elba
http://www.ravintolawanhaelba.fi/
Mustakari
https://www.raflaamo.fi/fi/kokkola/mustakari
Ohtakarin leirikeskus
https://www.facebook.com/Ohtakarin-leirikeskus-194795121055344/
|