Tarinaa

Kerrotaan, että Kristiinankaupungissa vuonna 1708 syntynyt Gabriel Aspegren eli lapsuutensa ja nuoruutensa taloudellisessa köyhyydessä. Gabrielin perhe pakeni isovihan aikana Ruotsiin, jossa Gabrielin isä Anders Aspegren toimi pienipalkkaisena opettajana ja apupappina. Isovihan jälkeen perhe palasi Kristiinankaupunkiin ja Gabriel lähetettiin triviaalikouluun Poriin. Tuohon aikaan köyhät koulupojat lähtivät loma-aikoinaan kerjuureissuille ansaitsemaan leipänsä laulamalla ja tekemällä taloissa aputöitä. (Nikula: Pedersöre Jul- och hembygdsblad 1936)

Gabriel Aspegrenin kerrotaan olleen pappila-aikanaan toimelias, määrätietoinen ja valistunut mies. Sielunhoidon lisäksi hän oli kiinnostunut maanviljelystä ja puutarhanhoidosta. Tästä osoituksena syntyi Rosenlundin kivikkoiselle ja karulle mäelle kovalla ja sinnikkäällä työllä laaja ja monipuolinen puutarha. Puutarhan peltoala oli Aspegrenille kovin rajallinen, joten hän pyrki hankkimaan viljelys- ja metsämaata muualtakin. Laajennuspyrkimyksissään Aspegren kohtasi paljon vastustusta porvariston ja maistraatin taholta, mikä katkeroitti Aspegrenia. (Söderhjelm: Jakobstads historia)

Huolimatta ruumiillisesta heikkoudestaan ja entisen elämänsä taloudellisesta köyhyydestä Aspegren kykeni saavuttamaan rovastin arvon, mainetta ja omaisuutta, minkä kerrotaan johtuneen hänen vahvasta kunnianhimostaan, sitkeästä energisyydestään ja ”kirkkaasta päästään”. (Nikula: Pedersöre Jul- och hembygdsblad 1936)

Sigrid Nikula kuvaili Rosenlundin aluetta 1930-luvun alkupuolella siten, että siellä eli yhä ”Aspegrenin henki”, vaikka paljon oli kadonnut sellaista, jota tämä oli ylpeydellä vaalinut. Esimerkiksi suuri osa puutarhan käytävistä oli kasvanut umpeen. (Nikula: Pedersöre Jul- och hembygdsblad 1934)