Torgaren pappila

Torgarevägen 22 Kruunupyy

Torgaren pappilan nimi tulee Anders Torgaren tilasta, joka liitettiin virkataloon 1600-luvun puolivälissä. Nykyinen päärakennus valmistui rakennusmestari Hans Riskan johdolla kirkkoherra Henric Aulinin aikana 1790-luvun lopulla. Vuonna 1819 rakennus laudoitettiin ja maalattiin punamullalla. 1850-luvulla rakennusta laajennettiin. Historiansa aikana rakennusta on luonnollisesti korjailtu ja ehostettu useita kertoja. Kellari on peräisin 1600-luvulta.

Torgaren pappilan rakennukset ja pihapiiri kuvastavat oman aikansa maatalouskulttuuria. Torgaren pappilassa oli jo 1730-luvulla kanala, joka oli harvinaisuus Pohjanmaalla siihen aikaan. Pappilassa harjoitettiin uusia viljelymenetelmiä ja käytettiin uusia työvälineitä, mikä oli esikuvana alueen talonpojille. Myös uusia kotieläinrotuja esiteltiin ja eläinjalostusta harjoitettiin. Pihapiirissä sijaitsevat yhä 1840-luvulta peräisin olevat renkitupa, mankelitupa ja kivinavetta, jotka edustavat kirkkoherra Anders Gustaf Kihlmanin uudistusmielistä pappila-aikaa.

Pappilassa eli ja vieraili merkkihenkilöitä. Suomalaisen historiankirjoituksen isäksi kutsuttu Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) vietti lapsuudessaan kymmenen vuotta pappilassa enonsa, kirkkoherra Gustaf Jusleniuksen hoivissa. Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg vieraili silloin tällöin pappilassa 1820-luvun alkuvuosina.

Pappilan viimeinen asukas oli kirkkoherra Gustaf Stenbäck, joka siirtyi vanhasta pappilarakennuksesta uuteen papin asuntoon vuonna 1960. Tämän jälkeen pappilarakennus toimi täyshoitolana ja pienteollisuustiloina, kunnes Torgaren säätiö vuonna 1979 otti rakennukset ja pihapiiriin museaaliseen käyttöön.

Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila muodostavat hyvin säilyneen kulttuuriperintöalueen. Pihapiirissä ovat myös maatalousmuseo ja koulumuseo. Pappilassa järjestetään muun muassa erilaisia kulttuuritapahtumia.