Kaarlelan pappila

Kirkonmäki Kokkola

Kaarlelan pappilan päärakennus valmistui kirkkoherra Karl Gustav Weranderin aikana vuonna 1737. Aumakattoisen rakennuksen runko tehtiin punahongasta. Pihan itäreunalla sijaitsee asuinrakennus, jonka alla on vuodelta 1667 peräisin oleva holvattu kellari.

Werander osallistui 1740-luvun alkupuolella valtiopäiville eikä sen jälkeen enää palannut seurakuntansa virkaan, jota alkoi hoitaa Kuusamosta muuttanut kirkkoherran poika Jacob Chydenius. Tämän poika Anders Chydenius puolestaan jatkoi viranhoitoa pappilassa vuodesta 1770 kuolemaansa asti vuoteen 1803. Anders Chydenius toimi ennen Kaarlelan pappilaa Alavetelin kappeliseurakunnan kappalaisena.

Anders Chydenius vaikutti uskonopin rinnalla valistusajattelijana, taloustieteilijänä ja poliitikkona valtiopäivillä. Hän oli muun muassa kaupanvapauden, painovapauden, uskonvapauden ja demokratian puolestapuhuja. Hän puolusti myös työläisten oikeuksia. Hänen monipuolinen kirjallinen tuotantonsa on julkaistu tieteellisesti toimitettuna ja kommentoituna viitenä niteenä ruotsiksi ja suomeksi sekä englanninkielisenä koosteena Anticipating The Wealth of Nations. Kaikki tekstit on julkaistu myös internetissä. Chydenius herää yllättäen henkiin myös sarjakuva-albumissa Viimeinen puhe – Anders Chydeniuksen paluu.

Chydeniuksen monipuolisuudesta kertoo sekin, että hän järjesti konsertteja pappilassaan viikoittain. Muusikot olivat Kokkolan porvarisperheiden nuoria. Chydenius itse soitti mahdollisesti huilua, viulua tai klaveeria. Chydeniuksen mittavaan nuotistoon kuului muun muassa Giovanni Pergolesin, Gaetano Pugnanin ja Antonio Rosettin säveltämää musiikkia. Myöhemmin Chydenius myi nuotiston Turun Soitannolliselle Seuralle, jonka orkesterissa hänen sisarenpoikansa Jakob Tengström soitti huilua. Kerrotaan, että nuottien hinnasta käytiin kiivasta keskustelua, mutta lopulta hinnaksi sovittiin 16 riikintaaleria, joka vastasi tuolloin 25 ruistynnyrin hintaa!

Pappiloissa oli tapana valmistaa ja kokeilla monenlaisia lääkkeitä, joiden aineksia kasvoi pappiloiden yrttitarhoissa. Lääketieteeseen perehtynyt Chydeniuskin teki kokeita valmistaakseen oopiumunikosta rohtoja, joita oli tuohon aikaan tapana antaa muun muassa lapsille rauhoittavana unilääkkeenä ja aikuisille punatautiin ja hammastautiin. Eräs tunnettu sekoitus sisälsi oopiumuutetta, alkoholia ja kanelivettä. Oopiumunikko oli myös kaunis puutarhakasvi.

Kaarlelan pappila on maamme vanhin tyylinsä säilyttänyt pappilarakennus. Pappila-alueen läheisyydessä sijaitsee Pyhälle Katariinalle omistettu myöhäiskeskiaikainen Kaarlelan kivikirkko, joka Chydeniuksen aloitteesta laajennettiin ristikirkoksi.