Kaarlelan pappila
Kirkonmäki Kokkola
Kaarlelan pappilan päärakennus valmistui kirkkoherra Karl Gustav Weranderin aikana vuonna 1737. Aumakattoisen rakennuksen runko tehtiin punahongasta. Pihan itäreunalla sijaitsee asuinrakennus, jonka alla on vuodelta 1667 peräisin oleva holvattu kellari.
Werander osallistui 1740-luvun alkupuolella valtiopäiville eikä sen jälkeen enää palannut seurakuntansa virkaan, jota alkoi hoitaa Kuusamosta muuttanut kirkkoherran poika Jacob Chydenius. Tämän poika Anders Chydenius puolestaan jatkoi viranhoitoa pappilassa vuodesta 1770 kuolemaansa asti vuoteen 1803. Anders Chydenius toimi ennen Kaarlelan pappilaa Alavetelin kappeliseurakunnan kappalaisena.
Anders Chydenius vaikutti uskonopin rinnalla valistusajattelijana, taloustieteilijänä ja poliitikkona valtiopäivillä. Hän oli muun muassa kaupanvapauden, painovapauden, uskonvapauden ja demokratian puolestapuhuja. Hän puolusti myös työläisten oikeuksia. Hänen monipuolinen kirjallinen tuotantonsa on julkaistu tieteellisesti toimitettuna ja kommentoituna viitenä niteenä ruotsiksi ja suomeksi sekä englanninkielisenä koosteena Anticipating The Wealth of Nations. Kaikki tekstit on julkaistu myös internetissä. Chydenius herää yllättäen henkiin myös sarjakuva-albumissa Viimeinen puhe – Anders Chydeniuksen paluu.
Chydeniuksen monipuolisuudesta kertoo sekin, että hän järjesti konsertteja pappilassaan viikoittain. Muusikot olivat Kokkolan porvarisperheiden nuoria. Chydenius itse soitti mahdollisesti huilua, viulua tai klaveeria. Chydeniuksen mittavaan nuotistoon kuului muun muassa Giovanni Pergolesin, Gaetano Pugnanin ja Antonio Rosettin säveltämää musiikkia. Myöhemmin Chydenius myi nuotiston Turun Soitannolliselle Seuralle, jonka orkesterissa hänen sisarenpoikansa Jakob Tengström soitti huilua. Kerrotaan, että nuottien hinnasta käytiin kiivasta keskustelua, mutta lopulta hinnaksi sovittiin 16 riikintaaleria, joka vastasi tuolloin 25 ruistynnyrin hintaa!
Pappiloissa oli tapana valmistaa ja kokeilla monenlaisia lääkkeitä, joiden aineksia kasvoi pappiloiden yrttitarhoissa. Lääketieteeseen perehtynyt Chydeniuskin teki kokeita valmistaakseen oopiumunikosta rohtoja, joita oli tuohon aikaan tapana antaa muun muassa lapsille rauhoittavana unilääkkeenä ja aikuisille punatautiin ja hammastautiin. Eräs tunnettu sekoitus sisälsi oopiumuutetta, alkoholia ja kanelivettä. Oopiumunikko oli myös kaunis puutarhakasvi.
Kaarlelan pappila on maamme vanhin tyylinsä säilyttänyt pappilarakennus. Pappila-alueen läheisyydessä sijaitsee Pyhälle Katariinalle omistettu myöhäiskeskiaikainen Kaarlelan kivikirkko, joka Chydeniuksen aloitteesta laajennettiin ristikirkoksi.
Tarinaa
”Kukaan ei meistä ei voine odottaa, että palvelusväki puolustaisi itse asiaansa yleisön edessä. Rohkenen sanoa, että tuskin kukaan heistä tietää, että kysymys heidän vapaudestaan on noussut hyvin voimakkaasti esiin, ja kuka heistä pystyy kirjoittamaan mitään puolustaakseen itseään ja veljiään? Niinpä noin puolustuskyvyttömien ihmisten oikeuksia on vaalittava kaksin verroin huolehtivaisemmin; sillä muuten käy väistämättä niin, että yli mennään mieluimmin siitä, missä aita on matalin.” (Anders Chydenius 1778)
”Ovathan he ihmisiä ja siis luonnostaan kaltaisiamme, he ovat syntyessään saaneet järjellisen sielun ja vapaan tahdon asuakseen maailmassa, sen takia heitä on myös kohdeltava ihmisinä.” (Anders Chydenius 1778)
”Jos heillä (työläisillä) olisi ollut onni syntyä säätyläisten, kauppiaiden ja tilallisten lapsiksi, he nauttisivat lakien turvaa, mutta kun näin ei ole käynyt, heidän kohtalonsa on väistämätön, eikä valtakunnan perustuslaki eivätkä Ruotsin kuninkaan antamat vakuutukset pysty turvaamaan heidän vapauttaan.” (Anders Chydenius 1778)
Rahvaan oikeuksien puolustajana Anders Chydeniuksen osana oli toimia myös todistajana tuon ajan rangaistustilaisuuksissa. Keväällä 1786 Kruunupyyn mestauspaikalla, jossa oli mestattu kolme murhamiestä ja heidän jäännöksensä oli määrä asettaa varoituksena nähtäville, Chydenius puhui näin: ”Kuninkaan käskynhaltija on velvoittanut minut puhumaan varoituksen sanoja teille, jotka olette tänään nähneet tämän kauhean näyn. (…) Heidän kätensä ja päänsä isketään seipäisiin, heidän ruumiinsa jäävät teilipyöriin sidottuina taivaan lintujen saaliiksi, ja korpit nokkivat heidän silmänsä. Hirmuinen näky kulkijoille, jotka ohittavat tämän mestauspaikan!” (Anders Chydenius 1786)
Kuvat
Kaarlelan pappila
Anders Chydeniuksen pappila 1770-1803
Kaarlelan kirkko
Kaarlelan kirkko
Kaarlelan pappilan pihapiiri vuonna 1899 (kuva Edvard Johansson / teoksessa Suomalaiset pappilat)
