Munsalan kivikirkko ja pappila
Munsalan kirkonmäki Uusikaarlepyy
Munsalan kivikirkon muurarimestarina toimi David Ölander. Tunnettu kirkonrakentaja Thomas Rijf puolestaan vastasi kirkon puutöistä. Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthan kuvaili vastavalmistunutta kirkkoa, että se kelpaisi tuomiokirkoksi sekä suuren kokonsa että kauneutensa puolesta. Kirkon koristeellinen saarnatuoli tilattiin tiettävästi Ahlnäsistä.
Kirkkotarhaa ympäröi 1830-luvulla rakennettu kiviaita. Kirkonmäen pohjoispuolella on vuonna 1832 rakennettu viljamakasiini. Hautausmaalla on Matti Hakalan johdolla rakennettu pohjalaistyyppinen tapuli.
Kirkon lähellä sijaitsee 1700-luvun lopulla rakennettu pappila. Pihapiirissä on entinen renkitupa sekä vaunu- ja makasiinirakennus. Suomen sodan aikana vuonna 1808–1809 Suomen armeijan ylipäällikkö Wilhelm Klingspor majoittui pappilassa. Sodan melskeissä Klingsporilta jäänyt asearkku on yhä olemassa ja nähtävillä.
Tarinaa
Uudessakaarlepyyssä ja Munsalassa vaikutti kappalainen Johan Freytag (1723–1779), jota kutsuttiin ”vahvaksi papiksi”. Kerrotaan, että kuusi miestä yritti vierittää kivenjärkälettä pois Juuttaantieltä tuloksetta ja että Freytag, joka osui sattumalta paikalle, kietoi käsivartensa kiven ympärille ja heitti kiven tienpenkalle sellaisella voimalla, että järkäle pyöri ympäri kolme kertaa. 1960-luvulla suojeltu kivi sijaitsee yhä Juuttaantien varrella ja kiveen on hakattu vuosiluku 1777. (http://www.nykarlebyvyer.nu/)
Tarinan mukaan Freytag jaksoi yksin nostaa ilman apuvälineitä mökin kulmaa nurkkakiven asettamista varten. Kerrotaan myös, että Freytag kykeni pysäyttämään käsivoimin tuulimyllyn pyörimisen ja pitämään sitä paikoillaan kunnes myllyn siivekkeet saatiin lukittua. Huhun mukaan Freytag kutsuttiin Tukholmaan vannomaan, etteivät hänen epätavalliset ruumiinvoimansa johdu noituudesta. ”Vahvasta papista” on tehty laulu ”Balladen om den väldige prästen”. (http://www.nykarlebyvyer.nu/)
Kuvat
Munsalan kirkko
Munsalan pappila
Munsalan kirkon saarnatuoli
