Määttälän raudanvalmistuspaikka

Lestintie Toholampi

 

Raudanvalmistusta on tiettävästi harjoitettu Määttälän tilalla jo 1500-luvun lopulla ja raudanvalmistuksen taito on siirtynyt talossa sukupolvelta toiselle. Määttälän rautaesineitä vietiin 1600-luvulla pitäjän ulkopuolellekin. Jossain vaiheessa Määttälään rakennettiin tavallista suurempi harkkohytti, joka oli noin metrin korkuinen ja jonka pesän pinta-ala oli 50 cm x 60 cm. Palkeita ja väkivasaraa käytettiin vesivoimalla, joka saatiin viereisestä voimakasvirtaisesta purosta. Vesirattaan pyörittämä napatukki ulottui koskesta pajaan. Väkivasara painoi lähes 50 kg. Verrattain hyvälaatuisesta ja kestävästä raudasta taottiin työkaluja, myllyn akseleita, ankkureita ja nauloja.

 

Määttälän rautaruukin viimeinen isäntä oli Mikko Juhonpoika Määttälä eli Rauta-Mikko (1751–1822), joka tunnettuna taitajana kävi valmistamassa harkkohyttejä ja opettamassa raudanvalmistusmenetelmiä myös Etelä-Pohjanmaalla. Raudan lisäksi hän myi omalta sahaltaan lautoja ja puutavaraa sekä tervahaudoissaan poltettua tervaa. Määttälän talo oli 1700-luvun lopulla yksi pitäjän vauraimmista. Rauta-Mikon kuoltua Määttälän rautaruukin toiminta oli jo hiljentynyt. Määttälän rautaruukin läheisyyteen pystytettiin kesällä 1993 Lasse Minkkisen suunnittelema rautamestareiden muistomerkki, joka tyyliltään muistuttaa vanhaa harkkohyttiä.