Tarinaa

 

Kalle Itäniemen suvussa oli ollut useita seppiä ja Kallekin tunnettiin taitavana seppänä. Keskikesällä ennen sotia Himangalta lähetettiin teinipoika viemään polkupyörällä viikatteita Kallen pajalle kunnostettavaksi. Matkaa vaikeakulkuisia teitä pitkin oli peräti satakunta kilometriä. Vaivalloisen matkan jälkeen poika saapui pajalle, jossa Lestin isännät jonottivat vuoroaan. Kalle kehotti väsynyttä poikaa menemään tuvan puolelle pyytämään ruokaa. Talon emäntä Elsa tarjoili ruuan ja muutenkin piti seuraa pojalle. Tämän jälkeen Kalle ja poika menivät noutamaan viikatteita, jotka oli sidottu huolellisesti polkupyörään kiinni. Pajassa Kalle määräsi pojan käyttämään paljetta, jonka puhallus piti hiilet sopivan kuumina. Omaa vuoroaan jonottaneet isännät eivät etuilusta tykänneet, mihin Kalle totesi: ”Teillä on ollut koko talvi aikaa käydä viikatteet teroituttamassa!” (Rekonen 2018)