Länttäpatin metsänvartijatila
Loukkukoskentie Halsua
Metsänvartijat asuivat yleensä valtion torpissa, joista heidän ei tarvinnut maksaa veroa. Heille myönnettiin myös metsästys- ja kalastusoikeuksia sekä vapauksia hukkapuun keräämiseen polttopuuksi. Metsänvartijoiden tuli pitää hyvää huolta myös asuinympäristöstään, valtion torpasta ja tilan viljelyksistä. 1900-luvun alkupuolelta lähtien metsänvartijoilla oli mahdollisuus lunastaa kruununtorpat itsenäisiksi tiloiksi alhaisella hinnalla. Halsualla metsänvartija Juho Ojala lunasti tilan itselleen vuonna 1938, minkä jälkeen maatila oli pitkään Juhon jälkipolvenkin elinkeino.
Tarinaa
Ylimetsänhoitajat tapasivat tehdä säännöllisiä tarkastuksia metsänvartijatorpissa. Heinäkuussa 1911 ylimetsänhoitaja tuli tarkastamaan Länttäpatin torpan. Hänellä oli mukanaan kaksi toimitusmiestä, herastuomari ja torppari. Paikalla oli myös torpan haltija Juho Ojala. Pöytäkirjaan kirjattiin ensinnäkin, että tarkastuksen toimitusmiehet eivät ole tehtävässään jäävejä. Lisäksi pöytäkirjassa todettiin, että kruunu on perustanut torpan ja Keisarillinen senaatti on määrännyt sen marraskuussa 1867 metsänvartijavirkataloksi. Pöytäkirjaan merkittiin myös torpan saama rakennusavustus, joka oli ollut perustamisvuonna 800 Suomen markkaa. Pöytäkirjassa lueteltiin myös metsänvartijat, jotka olivat hallinneet torppaa ennen Juho Ojalaa.
Kuvat
Länttäpatin päärakennus kesällä 2018
Länttäpatin ulkorakennus kesällä 2018
Tervahaudan jäänteet
Tervahautojen infokyltti
Tattari-kivi (kivessä lukee: ”Metsä on Suomen rikkaus”)
Tattari-kiven infokyltti
Kartta