Köysikuja

Kittholman metsä

1800-luvun alussa rakennettiin Kittholman metsään suora väylä, jota käytettiin köysien punontaan. Köysiratoja oli kaupungin eri paikoissa ollut tietysti ennenkin. Köysiä valmistettiin muun muassa hampusta ja niitä tarvittiin runsaasti purjelaivoissa. Köydenpunojat eli ”repslaakarit” olivat miespuolisia käsityöläisiä. Jonkinlaista veivattavaa konettakin tarvittiin köysien valmistamisessa. Köydet tervattiin Pikiruukissa, jossa ne upotettiin tervapannuun ja nostettiin kuivumaan. Kittholmassa Köysikuja (Repslagarbanan) on keskeinen osa Vanhan sataman merihistoriaa ja varhaista teollisuutta.

Tarinaa

”Köydenpunontataito on tuhansia vuosia vanha miesten erikoistyö. Maaseudulla asuvat miehet punoivat köysiä monista eri materiaalista. Laivanrakennuksen lisääntyessä kasvoi myös köyden kysyntä, ja Euroopassa köydenpunojista muodostui oma ammattikuntansa 1400-luvulla. Köydenpunonta kuului jokaisen merenkävijän perustaitoihin. Esimerkiksi purjelaivan takilassa oli kilometreittäin köyttä. Köysi on tietynlainen avain koko purjelaivamaailmaan ja merimiestaitoihin: köyttä tarvittiin lähes kaikissa laivan toiminnoissa. (…) Purjelaivojen köysiä on valmistettu hamppu-, pellava-, manilla-, sisal-, juutti-, kookos-, puuvillalangasta.” (https://sites.google.com/site/perinnerakentaminen/koeydenpunonta)