Hautakedon kivikautinen asuinpaikka

Emäntäkouluntie 30 Veteli

Hautakedon alueelta on löytynyt muinaisjäänteitä, jotka viittaavat kivikautiseen asutukseen. Puhutaan varhaisesta kampakeraamisesta kulttuurista (4200–3300 eaa.). Kun kolmikerroksisen Emäntäkoulun perustuksia kaivettiin 1930-luvulla, esille tuli saviastioiden palasia, joiden historiallista arvoa ei vielä tuolloin ymmärretty. Vuonna 1945 Perhonjoen (Vetelinjoen) töyräältä löydettiin keramiikkaa. Löydökset johtivat siihen, että kesällä 1946 paikalle toimitettiin Helsingin yliopiston arkeologian professori Carl Fredrik Meinander (1916–2004). Kaivauksissa Meinander löysi muun muassa liesikiveyksen ja kvartsi-iskoksia (kivellä muotoiltuja kvartsin palasia). Löydösten perusteella hän päätteli, että paikka oli varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, joka oli tuolloin todennäköisesti sijainnut meren rannalla.

Vuonna 2017 alueella tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi. Emäntäkoulun pihapiiristä ja joentörmältä löydettiin yhä jäänteitä kivikautisesta asutuksesta.

Hautakedon jylhässä jokiympäristössä sijaitsee myös maapenkki ”Ingmanin sohva”, jossa Anders Wilhelm Ingman tapasi kesäisin istuskella toimiessaan Ylivetelin kappalaisena vuosina 1855–1864. Tuona aikana hän muun muassa suomensi Raamatun tekstejä ja toimi myöhemmin eksegetiikan professorina Helsingin yliopistossa.

Emäntäkoulun päärakennus on nykyään Taidekartano, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja tapahtumia. https://www.facebook.com/Vetelin-Taidekartano-104631007604777/

Tarinaa

Kesällä 1946 tekemistään arkeologisista kaivauksista Emäntäkoulun ympäristössä professori Meinander (1946, 7) kertoo seuraavasti: ”Voimme näin ollen todeta, että löydöksiä oli runsaasti vain lähinnä tulisijaa. Paitsi minun esiinkaivamiani löydöslaatuja, ovat tästä paikasta saatuja myös Vetelin museoon talletetut saviastianpalat ja minun sieltä tuomani savikuvio. Ei ole epäilystäkään siitä, että paikalla on ollut kota, vaikkei minun onnistunutkaan sitä täydellisesti paljastaa. En voinut todeta kotariukujen enkä patsaiden tyvikuoppia. Kuten yllä mainittiin, keramiikkaa oli löydetty myös Emäntäkoulua rakennettaessa. On niin ollen luultavaa, että alueella on ollut useita kotia.”