Alfred Salmelan talo

Forsbackantie 9 Räyrinki Veteli

Maanviljelijäperheen kuudes lapsi Alfred Salmela (1897–1979) syntyi Vetelin Räyringissä ja eli siellä teini-ikäänsä asti. Lapsena hän sai ensimmäiset oppinsa kiertokoulussa, koska isä ei päästänyt häntä ”laiskoille tarkoitettuun” kansakouluun. Isän asettamista hidasteista huolimatta Salmela pääsi suorittamaan jatko-opinnot Ilmajoen kansanopistossa ja Lapuan yhteiskoulussa ja lopulta Jyväskylän opettajaseminaarissa. Hänet nimitettiin kouluhallituksen kouluneuvokseksi jo 30-vuotiaana. Ennen kouluhallituksen pitkää työuraa hän ehti toimia Karjalankannaksella kansakoulunopettajana ja Lapin läänissä kansakouluntarkastajana. Salmela jäi kouluhallituksen tehtävistä eläkkeelle vuonna 1964.

Salmela oli mukana kehittämässä kansakoulun jatkeeksi kansalaiskoulua ja maksutonta kunnallista keskikoulua. Hänen johtamassaan kansakoululaitoksessa tehtiin sosiaalisia uudistuksia, joiden merkitys erityisesti vähävaraisille ja syrjäseudulla asuville perheille oli tärkeä: ilmainen kouluruokailu, ilmaiset koulumatkat, koulukirjastot ja kouluterveydenhuolto. 1960-luvulla virinneeseen peruskoulu-uudistukseen Salmela kuitenkin suhtautui kriittisesti, sillä hän katsoi, että oppiaineisiin liittyvä valinnaisuus ja käytännönläheisyys saattavat uudistuksen myötä kadota. Hänen mukaansa oppilaiden yksilöllisyyttä ei tule yhdenmukaistaa edes tasa-arvon nimissä. Salmela julkaisi kirjoja kouluhallinnon alalta, kirjoitti oppikirjoja mm. etiikan ja kansakoulun puutarhaopetuksen alalta sekä kirjoitteli ahkerasti sanomalehtiin. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1964.

Tarinaa

Alfredin isän mielestä koulu teki lapsista laiskoja ja herrastelijoita. Alfredin lapsuudessa Räyringissä oli kansakoulu, mutta häntä ei päästetty sinne vaan hän sai tyytyä kiertokouluun kuten myös hänen sisaruksensa. Teini-ikäisenä Alfred piti veljensä kanssa pitkään kahvilakkoa. Säästyneillä kahvirahoilla jommankumman oli määrä hakea vähin äänin Ilmajoen kansanopistoon. Alfred haki ja hyväksyttiin opistoon, mutta tilanne oli ristiriitainen. Isä oli todennut: ”Jos lähdet, ei ole takaisin tulemista!” Pellolla Alfred tuskaili, jatkaako kyntämistä vai lähteekö kouluun. Naapurin emäntä oli rohkaissut: ”No, on tuota jo kynnettykin!” Siitä alkoi Alfredin opintie, joka ei ollut helppo taloudellisesti. Kansanopiston johtaja avusti Alfredia lahjoittamalla tällä käytetyt housunsa. Nälkääkin hän ajoittain joutui näkemään. Alfred osallistui kansalaissotaan valkoisten puolella lukio-opintojensa loppuvaiheessa, mutta ahkeruutensa ja sinnikkyytensä ansiosta Alfredin opintomenestys jatkui niin, että hän lopulta valmistui filosofian kandidaatiksi keväällä 1923. (Alaspää 1994, 439–443)

Kuvat

Alfred Salmelan talo kesäkuussa 2019

Alfred Salmela (Salmelan suku http://salmelankartano.fi)

Alfred Salmelan teos (Salmelan suku http://salmelankartano.fi)

.

Kartta