Tuohi-antin maantie

Welcome to Anders Road

The cultural heritage route known as Tuohi-Antin maantie, literally “Birch-bark Anders’ road” starts from Perho. Vicar Anders Chydenius, nicknamed Birch-bark Anders, played a significant role in initiating the planning and construction of the road in the 1790s.

On this road from Perho to Veteli, you can visit historical destinations with very different time perspectives. The road probably made travelling easier at least for the residents of the tenant farm Lampuoti, the troops of Major von Fieandt, Finland’s national poet J. L. Runeberg, the theologian A.W. Ingman, the kantele player Kreeta Haapasalo and the school administrator Alfred Salmela – irrespective of whether they travelled on foot, by horse or by car in the 1900s.

In summer 1930, an aerobatic pilot may have been following this road with his biplane when flying from Vaasa to Perho – towards a disastrous public event.

At the time of the early Comb Ceramic culture, the road ran on the bottom of an ancient sea – without the ancient dwellers of Hautaketo knowing anything about it.

Welcome to Anders Road!

Discuss on Twitter #TuohiAnttiGL!

Tweet #TuohiAnttiGL

#TuohiAnttiGL tweets

Introduction

Main road 13 is about 500 kilometres long, ranging from Kokkola on Finland’s west coast to Nuijamaa at the eastern border. Here we call the section of road from Veteli to Perho “Anders Road”. Tuohi-Antti – literally “Birch-bark Anders” – is the nickname people gave to the influential Central Ostrobothnian vicar, Anders Chydenius (1729–1803), because he had written his master’s thesis on North American Indians’ canoes. Later, in his role as vicar, he even encouraged the peasants of Alaveteli to use these canoes on the Perhonjoki river. The people in Central Ostrobothnia were used to wooden boats and were mainly amused by the vicar’s attempts. His road initiative, however, generated interest and respect in all of the local people, irrespective of estate.

Prior to the 1700s, there had been a rough cart road from Kokkola to Veteli. From here, the road to Perho and further east continued as a sort of a horse path. Anders Chydenius and the burghers of Kokkola considered it economically important to improve road connections eastward from the coast because it would facilitate the transport of tar, timber, corn, butter and slaughtered animals.

At the time, topics of public discussion included both road maintenance and the clearing of the Perhonjoki river. Chydenius supported road maintenance rather than developing the waterway. He thought that it would have been too expensive to make the rocky river, with its sections of low water, navigable. Thanks to Chydenius’ influence, the road from Veteli via Perho to Lintulahti (in Kyyjärvi), nearly four metres wide, was finished in 1796. The road between Kokkola and Veteli had already been repaired in the early 1780s. In addition to the bourgeoisie, ordinary travellers appreciated road building and repair, particularly if they were used to difficult inland terrains. The troops of Sweden-Finland and Russia also marched along the repaired Anders Road in the Finnish War (1808–1809).

Samuli Paulaharju (1930, 112), in his book Suomenselän vieriltä, describes Chydenius’ participation in the laborious road project as follows:

“Decade after decade, people living in the wilderness had to travel on paths or row along long waterways. But we finally received real human roads here, and a road was built through Veteli even as far as Perho. The husky man from Kokkola, the big and famous Vicar Antti Chydenius, climbed on his horse and left to mark the road alignment from Kokkola to Lintulahti. In every village, local men helped and guided him as he travelled along the Perhonjoki river, exploring the terrain, cutting marks on trees and stating that this is the terrain where the road must be built. When encountering a rough bog, the horse was left on the shore and the saddle was carried over the bog, leaving the rotund vicar to somehow help himself to the other side, where another horse was waiting.”

Actors and sources

Manuscript: Kari Ilmonen (translation by Sirpa Vehviläinen, University of Jyväskylä Language Services)

Photos: Kari Ilmonen, Wirkkala artist path, Salmelan suku http://salmelankartano.fi and https://fi.wikisource.org/wiki/Kuolemantuomioista_ja_niitten_t%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6%C3%B6npanosta_Suomessa_ennen_vuotta_1826

Graphic layout: Creamedia

Team: Kari Ilmonen, Lahja Varila, Outi Leväniemi, Juha Saari, Arto Marjala, Tuomo Härmänmaa, Veli-Matti Tornikoksi and Matias Meriläinen

Sources:

Alaspää, Anna-Leena: Alfred Salmelan tie: kiertokoulupojasta kansakoululaitoksemme johtajaksi. Teoksessa Vanhaa Räyrinkiä. Räyrinki-seura. Alajärvi 1994. S. 439–443.

Alfred Salmela https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Salmela

Alfred Salmela, koululaitoksen johtaja / Salmelan suku http://salmelankartano.fi/?page_id=586

Anders Chydenius Kootut teokset. Jyväskylän yliopisto – Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. http://anders.chydenius.fi/

Chydenius, Anders: Muistio jokien perkauksesta (1794). Suomennos Heikki Eskelinen. Teoksessa Anders Chydenius Kootut teokset osa 3. Toim. Maren Jonasson ja Pertti Hyttinen. Edita. Porvoo 2015. S. 376–379.

Haapasalo, Kreeta (1813–1893) https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4454

Harju, Antti: Esko Tiaisen historiaa. Perholainen Joulu 2018. S. 24.

Hauta Perhossa. Teoksessa Tokko Perhua tunnet? Perhon kotiseutuyhdistyksen lukemisto I. Perho 1999. S. 24–31.

HK: Lentokatastrofi Perhossa Jylhän järvellä. Perhonjokilaakso 10.6.1982. S. 6.

Karlsson, Svenolof: Kreetan matka maailmalle. Katternö 2019/1. S. 50–51.

Kettumäki, Antti: Kurki-kone syöksyi yleisön sekaan 1930 – "Se oli valtakunnan ykkösuutinen, niin kuin olisi tänäänkin". Yle Uutiset 18.12.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9291202

Kreeta Haapasalo https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreeta_Haapasalo

Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa (Robert Wilhelm Ekmanin öljyvärimaalaus vuodelta 1868) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreeta_Haapasalo_soittaa_kannelta_talonpoikaistuvassa

Kokkonevan taistelu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkonevan_taistelu

Kokkonevan taistelumarssi. Kansanmusiikin kulttuuriperinnepankki. http://www.kamulaari.fi/index.php?p=221

Laitinen, Heikki: Torpparinvaimo Greeta Haapasalon matkat kautta koko Suomen suuriruhtinaskunnan ja aina Pietariin ja Tukholmaan saakka. Teoksessa Kreeta Haapasalo – ikoni ja ihminen. Toim. Ilkka Kolehmainen ja Vesa Tapio Valo. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 31. Kaustinen 1990. S. 4–65.

Lampuotin talo. Museovirasto. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. www.kyppi.fi/to.aspx?id=130.201378

Leväniemi, Outi: Kokkonevan taistelu 11.7.1808. Teoksessa Tokko Perhua tunnet? Perhon kotiseutuyhdistyksen lukemisto I. Perho 1999. S. 42–46.

Lilius, Lilli: Kreeta Haapasalon elämänkerta (muistiin merkinnyt Lilli Lilius). Teoksessa Kreeta Haapasalo – ikoni ja ihminen. Toim. Ilkka Kolehmainen ja Vesa Tapio Valo. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja 31. Kaustinen 1990. S. 66–87.

Lindholm, Pekka: Suomen sodassa vuonna 1808. Lähde? S. 42–43.

Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Toim. Tapani Mauranen. Tielaitos. Edita Helsinki 1999.

Meinander, C. F.: Vetelin Hautakedon kivikautinen asuinpaikka. Suomen museo 53 (1946). S. 1–14.

MP: Lähimmäisiä. Teoksessa Tunkari, Tunkar, Tunkkari. Kylän elosta ja olosta ennen ja nyt. Tunkkarin kyläkirjatoimikunta. Kokkola 2004. S. 369–376.

Numminen, Jaakko: Salmela, Aaprami Alfred. Teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja. Toim. Pentti Pulakka. Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola 1995. S. 690–693.

Otto von Fiandt taisteli sitkeästi Perhon Kokkonevalla. Pääkirjoitus. Keskisuomalainen 7.8.2008. https://www.ksml.fi/paakirjoitus/Otto-von-Fieandt-taisteli-sitke%C3%A4sti-Perhon-Kokkonevalla/63464

Paulaharju, Samuli: Suomenselän vieriltä. WSOY. Porvoo 1930. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/59688/1930_f470727.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Perhon kotiseutumuseo. Itsenäisyyden heijastumia – tuhat tarinaa Keski-Pohjanmaalta. https://itsenaisyydenheijastumia.com/perhonkotiseutumuseo/

Pihlajamaa, Lauri: Anders Wilhelm Ingman. Elämä ja kirjallinen työ. Terttu Pihlajamaa Förlag. Tukholma 2006.

Pohjanmaan kautta. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Toim. Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo & Timo Haavisto. Tiemuseon julkaisuja 15. Tielaitos. Vaasan tiepiiri. Jyväskylä 1997.

Pulkkinen, Marjatta: Tuohi-Antin mustalammas. Kustannusosuuskunta Länsirannikko – Förlagsandelslaget Västkusten. Kokkola 1997.

Pulkkinen, Marjatta & Saari, Juha: Murheen päivä kylässä. Teoksessa Vanhaa Räyrinkiä. Räyrinki-seura. Alajärvi 1994. S. 400–406.

Ruohonen, Juha: Historiallisen ajan hautapaikkojen inventointi 2009. Arkeologia. Turun yliopisto.

Salamajärven lampuoti. Seitsemän talon tarina. Esite. Pirityiset. Kulttuuripolku-hanke 2007.

Tiainen, Teemu: Veteli-Taidekartano-Arkeologinen tarkkuusinventointi 2017. Mikroliitti Oy. http://mikroliitti.pp.fi/1-julkisetraportit/Veteli/Veteli%20taidekartano%20arkeologinen%20tark_inventointi%202017.pdf

TT, PV: Tunkkarilaisten musiikkiharrastuksesta. Teoksessa Tunkari, Tunkar, Tunkkari. Kylän elosta ja olosta ennen ja nyt. Tunkkarin kyläkirjatoimikunta. Kokkola 2004. S. 233–248.

Varila, Lahja: Paikallishistoria kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäjänä. Kävelyreittejä Perhon historiaan. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2018.

Virrankoski, Pentti: Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa. Kahdeksan vuosisataa Keski-Pohjanmaan historiaa. Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola 1997.